Jotta ymmärrys lisääntyisi
Kirjoittaja: Katri Isotalo, katri.isotalo[at]viestintaisotalo.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 1/2008)
Kansainvälinen paikkatietojärjestö GSDI pyrkii lisäämään maailman paikkatietoymmärrystä. - Tiedeyhteisöllä, julkishallinnolla ja kaupallisilla toimijoilla on yhteinen päämäärä, korostaa GSDI:n puheenjohtaja Jarmo Ratia.
Paikkatietoalalta ei puutu kansainvälisiä organisaatioita. GSDI eli Global Spatial Data Infrastructure Association pyrkii olemaan vieläkin kansainvälisempi kuin muut. Maantieteellisen tai organisatorisen yhteistyön sijaan sen tavoitteena on – ei enempää eikä vähempää kuin - nostaa paikkatietoymmärryksen tasoa koko maailmassa.
Järjestön puheenjohtajana viimeisen vuoden toiminut Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia myöntää reilusti, ettei järjestö kuvittelekaan saavansa koko maailman paikkatietoja keskenään yhteensopiviksi.
- Ehkä sitten voimme lopettaa toimintamme tarpeettomana, kun kaikki maailman paikkatiedot ovat kuluttajan käytössä globaalisti. Voisimmekohan päästä tähän 50 vuodessa.
Tässä vaiheessa tärkeintä on jakaa tietoa ja kokemuksia paikkatietojen hyödyntämisestä ja toimivan paikkatietoinfrastruktuurin rakentamisesta. Keinoina käytetään kansainvälisiä konferensseja, alueellisia uutiskirjeitä, oppaita, apurahoja ja verkkosivustoa. Konferenssit keräävät yleensä 400-500 osallistujaa, ja tieteellisesti painokkaimmat esitykset julkaistaan omana julkaisunaan.
Keittokirjasta useita käännöksiä
GSDI:n kouriintuntuvin saavutus on GIS keittokirjan eli Cookbookin julkaisu. Siinä neuvotaan käytännön tasolla, miten rakennetaan toimiva paikkatietoinfrastuktuuri. Opus on käännetty englannista espanjaksi, kiinaksi, puolaksi ja venäjäksi.
- Uskoisin ja toivoisin, että kirja on ahkerimmin käytössä niissä maissa, joissa paikkatietoinfran rakentaminen on vasta alkutekijöissään, Ratia toteaa.
Kun GSDI virallisesti kesällä 2003 perustettiin, jäsenistö koostui suurimmaksi osaksi kehittyneiden maiden julkishallinnon organisaatioista ja tutkimuslaitoksista. Suomen Maanmittauslaitos oli pitkään ainoa eurooppalainen karttalaitos. Muut katsoivat Euroopan karttalaitosten järjestön Eurogeographicsin edustuksen GSDI:ssä riittävän. Sittemmin mukaan on liittynyt Hollanti ja eräät muutkin karttalaitokset harkitsevat suoraa jäsenyyttä.
Jäsenistö monipuolistuu
Jo vuodesta 1996 eli paljon ennen GSDI:n virallista perustamista jäsenjärjestöjen edustajat olivat harrastaneet yhteisiä tapaamisia.
- Oivallettiin, etteivät paikkatiedot ole vain Euroopan tai USA:n juttu, vaan globaali asia, joka ulottuu kaikkiin maapallon kolkkiin, Ratia kertoo.
GSDI pyrkii edistämään paikkatietojen yhteiskäyttöä yhdessä alan muiden järjestöjen kanssa. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista Ratia mainitsee alan perinteisten järjestöjen kuten FIG:n (International Federation of Surveyors), ICA:n (International Cartographic Association) ja ISPRS:n (International Society for Photogrammetry and Remote Sensing) ohella erityisesti YK:n Geographic Information Working Groupin UNGIWG:n. Lisäksi alan globaaleilla järjestöillä on yhteydenpitoelin, jossa keskustellaan muun muassa päällekkäisen työn vähentämisestä ja yhteistyön lisäämisestä.
Alkuvuosien jälkeen GSDI:n jäsenkunta on monipuolistunut. Mukaan on liittynyt kehittyviä maita erityisesti Afrikasta. Toiminnassa onkin viime aikoina korostettu paikkatiedon mahdollisuuksia kehittyvien maiden talouselämässä. Kehitysmaiden opiskelijoille on jaettu apurahoja erityisesti julkaisujen tekoon sekä konferenssimatkoihin. Julkaisuapurahoja on osattu hakea myös Itä-Euroopasta.
Nyt jäseniksi haluttaisiin enemmän yrityksiä. Yhdysvaltalaiset ohjelmistotalot ESRI ja Intergraph ovat olleet innokkaasti mukana alusta alkaen. Yhdysvaltojen panos on järjestön toiminnassa kaikin puolin merkittävä. Esimerkiksi Suomen Patinea vastaava, mutta painavammilla valtuuksilla toimiva Federal Geographical Data Committee tarjoaa sihteeriapua ja järjestön portaalia rakennetaan tällä hetkellä Mainen yliopiston tietojärjestelmissä.
Portaali linkittää
Puheenjohtajakaudeltaan Jarmo Ratia haluaa nostaa esiin uuden geoportaalin rakentamisen. GSDI:n sivuilta löytyvä sivusto (geodatacommons.umaine.edu./portal) tarjoaa muun muassa yhteystietoja alan asiantuntijoista henkilötasolle asti. Tavoitteena on linkittää viranomaiset, yliopistot ja tutkijat Etelä-Afrikasta Grönlantiin ja Fidjiltä Portugaliin. Keskustelua käydään myös Afrikan omasta portaalista.
- Kehittyvissä maissa ongelmana on saada poliitikot ymmärtämään, mitä hyötyä paikkatietoinfrastruktuurista on. Poliitikot haluaisivat saada selkeän vastauksen, montako uutta äänestäjää sijoitukset paikkatietoihin heille tuovat, Ratia huokaa ja myöntää, ettei ongelma ole valitettavasti tuntematon Euroopassakaan. Hän näkee INSPIRE-direktiivin tehneen Euroopasta kuitenkin edelläkävijän paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisessä.
Kehittyvillä mailla on mainiot mahdollisuudet harpata kunnon tiikerinloikka paikkatietoinfran rakentamisessa, sillä historiallinen painolasti ja organisaatioiden olemassa olevat yhteensopimattomat tietovarastot ovat köykäiset.
Google tukee tavoitteita
Jarmo Ratia ei näe kuilua julkisten organisaatioiden ja kaupallisten yritysten välillä.
- Perinteiset, raskaat valtiolliset organisaatiot eivät riitä tyydyttämään kansalaisten paikkatietotarpeita. Perinteisiäkin organisaatioita tarvitaan, mutta Googlen tapaiset toteutukset ovat niitä, jotka herättävät kansalaiset ymmärtämään, mitä kaikkea paikkatiedoilla voidaan saada aikaan. Kaupallisten palveluntarjoajien ehdoton valtti on, että ne ratkaisevat asiat nopeasti ja yksinkertaisesti ja saavat ihmiset ymmärtämään, mistä oikein on kyse. Tavoitteemme on tässä yhteinen, sanoo Ratia.
Linkkejä:
www.gsdi.org
geodatacommons.umaine.edu./portal
30.6.2010 08:16