Suden jäljillä - Petoseurantaa satelliittipannoilla
Kirjoittaja: Ilpo Kojola, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, sähköposti: ilpo.kojola[at]rktl.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 1/2009)
Suomen suurpetotutkimus siirtyi satelliittiaikaan seitsemän vuotta sitten, kun kuhmolainen uroskarhu sai ruotsalaisvalmisteisen GPS-pannan kaulaansa. Sen jälkeen GPS-lähettimellä on varustettu viitisenkymmentä sutta ja karhua sekä muutama ahma ja ilves.
Ennen satelliittiaikaa oli jo muutama vuosi yritetty ottaa karhujen ja susien liikkeistä selvää perinteisiä radiolähettimiä käyttämällä. Etenkin otsot liikkuivat kuitenkin liian laajalla säteellä, jotta elinpiirien koosta olisi voitu päästä perille vain radiosignaaleja peilaamalla – tuon tuosta tuli vastaan maastopäiviä, jolloin karhua ei löytynyt, vaikka alueen metsäautotiet ajettiin ristiin rastiin.
Ensimmäiset GPS-pannat olivat teknisesti nykyisiä yksikertaisempia, sillä niissä tiedonpurku tapahtui korkeataajuisen radioyhteyden kautta. Jos yhteys ei onnistunut, tieto eläinten liikkeistä saatiin vasta sitten, kun panta saatiin uudelleen käsiin. Näin tapahtui, jos kyseinen kontio oli pudottanut pantansa, saatu uudelleen kiinni tai päätynyt metsästäjien saaliiksi.
Sudella ensimmäinen GPS-panta olikin jo sellainen, jossa hukan liikkeet välittyivät GSM-yhteyden välityksellä tietokoneelle. Kuhmossa merkatusta nuoresta uroksesta tuli todellinen edelläkävijä, sillä vastaavaa tekniikkaa ei yksikään susi maailmassa ollut aiemmin kaulassaan kantanut. Kyseessä oli saksalaisen valmistajan kokeilupanta, joka asennettiin maaliskuussa 2002. Se toimi erinomaisesti ja kertoi suden vaeltaneen kevään aikana Kuhmosta Suomusalmen ja Kuusamon väliselle raja-alueelle ja jääneen sinne elelemään. Radiopeilauksissa paljastui sen löytäneen vielä kauempaa etelästä, Nurmeksesta, vaeltaneen naaraan, jolle oli asennettu perinteinen radiopanta.
Pariutuminen on tavanomainen syy siihen, että nuori susi asettuu elelemään pysyvämmin tietylle alueelle. Jos pariskunta saa olla rauhassa, se voi asustella kiinteärajaisella 1000 – 1500 km2:n laajuisella reviirillä toistakymmentä vuotta. Alueella oleva lauma muodostuu lähes poikkeuksetta parista ja sen tuottamista jälkeläistä – perheeseen kuulumattomilla ei ole reviirille asiaa. Mainitussa yksittäistapauksessa pari sattui asettumaan poronhoitoalueelle, missä se teki vahinkoa porokarjoissa. Uros ammuttiin jo lokakuussa 2002 ennen ensimmäisten pentujen syntymistä. Naaraasta ei tehty havaintoja uroksen tappamisen jälkeen.
Ylivertaista tietoa suden vaelluksista
Petokannan levittäytymisen yksityiskohtien tutkimiseen GPS-GSM-tekniikka antaa ylivertaisen työkalun. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on selvittänyt kymmenen nuoren suden vaellusreitit niiden synnyinreviiriltä uudelle asuinalueelle. Reitit voivat olla tuhansien kilometrien pituisia mutta niin polveilevia, että synnyinreviirin ja uuden reviirin välinen etäisyys on ollut enimmilläänkin alle 500 km.
Tutkimusaiheella on merkittävä kansainvälinen ulottuvuus, koska Skandinaviassa elää eristynyt, vain muutamasta yksilöstä alkunsa saanut susikanta, johon toivotaan täydennystä idästä. Tutkimuksemme on osoittanut, että Ruotsin geneettisesti kapealla pohjalla oleva kanta saa uusia yksilöitä Suomesta vain satunnaisesti. Syynä on pitkien etäisyyksien ohella se, että sudet lähtevät meikäläisistä laumoista keväällä ja saapuvat Pohjanlahden rannalle merenrantojen ollessa jo sulana. Pohjoinen mannerreitti on epätodennäköinen johdattamaan susia länsinaapuriin, sillä sekä Suomen että Ruotsin poronhoitoalueella harmaaturkkien kuolleisuus on korkea.
Kuinka monta hirveä hukka vie?
Satelliittipannat ovat verraton apuväline tutkittaessa petojen saalistus-käyttäytymistä. Tämä tekniikka on välttämätön, jos halutaan esimerkiksi yksiselitteinen tieto siitä, kuinka monta hirveä susi tappaa vuodessa. Tieto on tarpeen hirvikannan hoidon suunnittelussa. Meikäläisten susien ravinto on enimmäkseen varsin yksipuolista; useimmilla hukilla hirvenlihan osuus käytetystä ravinnosta on yli 90 prosenttia.
Tutkimus edellyttää, että panta viritetään antamaan paikannus puolen tunnin välein ja kaikki paikannuspisteet käydään koiran kanssa läpi. Ensimmäiset havaintosarjamme viittaavat yhden suden tappavan keskimäärin noin 15 hirveä vuodessa, mikä on selvästi pohjoisamerikkalaisia, perinteiseen radiopantojen käyttöön pohjautuvia tutkimustuloksia enemmän. Olemme myös havainneet tiheän paikannusvälin tärkeyden: jos paikannuksia on vaikkapa neljän tunnin välein, noin 40 prosenttia susien tappamista hirvistä jää löytymättä.
Yksilömäärät arvioidaan pentueiden perusteella
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tekee vuotuiset suurpetojen luku-määräarvionsa havaintoaineistosta, jonka kerää vapaaehtoinen havainnoitsijaverkosto. Havaintoja tallennetaan noin 24 000, kaikki maantieteellisine koordinaatteineen. Arvioinnissa keskitytään pentuehavaintoihin, koska vain emot pentuineen elävät suhteellisen rajatulla alueella. Sudella myös paikalleen asettuneet ”kihlaparit” elävät jo kiinteärajaisella reviirillä. Pentueiden ja perheryhmien lukumäärän perusteltu arviointi edellyttää tietoa liikkuvuudesta ja elinalueiden koosta, mikä edellyttää riittävää määrää hyvälaatuista paikannusaineistoa.
Myös silloin, kun petojen lukumääriä kartoitetaan talvella tehtävien lin-jalaskentojen avulla, lukumääräarvioon tarvitaan yksityiskohtaisia liikkumistietoja talvella liikkuvista petoeläimistä.
Ilvestutkimus käynnistymässä
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa käynnistyi syksyllä 2007 tut-kimushanke, jossa selvitetään ilveksen elintapoja. Tutkimusta tehdään neljän vuoden ajan Uudenmaan, Pohjois-Hämeen ja Pohjois-Savon alueella.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Etelä-Suomessa ilveksen ekologiaan ja kannan geneettiseen rakenteeseen keskeisesti liittyviä piirteitä, kuten elinpiirien koko, käyttö ja sijoittuminen suhteessa ihmistoimintaan, lajin sisäiset suhteet sekä lisääntyminen, kuolleisuus ja levittäytyminen uusille alueille. Satelliittiseurannasta saatavaa tietoa käytetään hyväksi myös ilveksen levittäytymisen ja esiintymisen muutosten mallintamiseen.
(Lähde: www.rktl.fi/riista/suurpedot/)
22.6.2010 15:40