Yhteentoimivuutta yli rajojen
Kirjoittaja: Kirsi Mäkinen
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 1/2009)
EuroGeographics haluaa edistää paikkatietojen käyttöä Euroopan laajuisesti, kertoo Eurogeographicsin palveluksessa viime helmikuusta lähtien työskennellyt Antti Jakobsson.
EuroGeographics on Euroopan kartta- ja katasterilaitosten yhteinen järjestö, jolla on jäseniä Islannista Turkkiin ja Portugalista Ukrainaan. Se pyrkii lisäämään paikkatietoaineistojen käyttöä etenkin EU:n sisällä luomalla yhteisiä aineistoja sekä edistämällä verkostoitumista ja yhteistyötä yli valtiorajojen.
- Järjestön jäseninä ovat käytännössä kaikki Euroopan maat, selostaa Antti Jakobsson. Toimisto sijaitsee Pariisissa ja siellä työskentelee viisi henkilöä. Lisäksi kaksi työntekijää työskentelee etänä kotimaastaan.
Toimisto on monikansallinen kuten järjestökin. Tällä hetkellä työntekijät tulevat Suomen lisäksi Englannista, Hollannista, Pohjois-Irlannista, Ranskasta, Slovakiasta ja Tanskasta. Toimisto koordinoi jäsentensä välistä yhteistyötä, kuten yhteisiä projekteja ja aineistoja. Tarkoituksena on edistää kartta- ja katasterilaitosten aineistojen tunnettuutta ja käyttöä Euroopan laajuisesti.
Katalysaattori ja koordinaattori
EuroGeographics toimii karttalaitosten yhteisten hankkeiden katalysaattorina ja koordinaattorina. Se ei yleensä ole hankkeiden toteuttaja, vaan tukee niiden käynnistymistä sekä tiedonkulkua eri hankkeiden välillä. Tieto kulkee muun muassa uutiskirjeen ja verkkosivujen kautta. Myös vuosittainen yleiskokous (General Assembly) tarjoaa erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtoon.
Erillisten hankkeiden lisäksi EuroGeographicsilla on joukko asiantuntijaryhmiä, joissa vaihdetaan kokemuksia sekä haetaan yhteisiä menettelytapoja ja parhaita käytäntöjä esimerkiksi laadunhallinnassa, lisenssi- ja käyttöoikeuskysymyksissä sekä katasteritehtävissä.
Antti Jakobsson työskentelee EuroGeographicsin ohjelmapäällikkönä (programme manager), joka hallinnoi kaikkia EuroGeographicsin hankkeita. Kyseessä on näköalapaikka, jossa on mahdollisuus verkostoitua ja vaikuttaa.
- Käytännössä työ on EuroGeographicsin hankkeiden suunnittelua ja alullepanoa. Vedän kaikkien hankkeiden koordinointiryhmää ja osallistun projektien kokouksiin. Lisäksi vastaan käytännössä EuroGeographicsin teknologiaosaamisesta ja edustan järjestöä muun muassa kansainvälisissä standardointijärjestöissä, kuvailee Antti Jakobsson työtään.
Aineistot ovat yhteistyön ydin
- EuroGeographicsin tavoitteena on harmonisoida karttalaitosten aineistoja keskenään yhteentoimiviksi ja luoda siten yhtenäisiä, Euroopan kattavia paikkatietoaineistoja. Kyse on siis Inspiren vaatimusten toteuttamisesta.
Mitä laajemmin aineistot ovat käytössä, sen suuremmat ovat niiden käytöstä saatavat hyödyt. On arvioitu, että EuroGeographicsin jäsenmaat käyttävät noin 1,5 miljardia euroa aineistojensa ylläpitoon. Etenkin EU tarvitsee toiminnassaan tietoa koko unionin alueelta, mikä on ollutkin yksi syy Inspire-direktiivin säätämiseen.
EuroGeographicsin omia aineistoja ovat 1:1 milj. mittakaavan EuroGlobalMap, 1:250 000 mittakaavainen EuroRegionalMap, hallintoraja-aineisto EuroBoundaryMap sekä yhteinen korkeusmalli EuroDEM. Uusin julkaistava palvelu on EuroGeonames, jonka avulla voi hakea paikannimistöä.
EuroGeographics vastaa aineistojen myynnistä ja markkinoinnista, mutta tuotannosta huolehtii jokin EuroGeographicsin jäsenorganisaatioista. Esimerkiksi EuroGlobalMap-aineiston tuotannosta vastaa Suomen Maanmittauslaitos. Jo EuroGeographicsin edeltäjä MEGRIN pyrki luomaan kaupallisia palveluja karttalaitosten aineistoista.
Vaikka yhteistyö on lähtenyt liikkeelle yhteisten aineistojen tuottamisesta, tulevaisuuden tavoitteena on aineistojen yhteentoimivuus niin, ettei erillistä yhteensovitettua aineistoa tarvita lainkaan.
Inspiren teesit testissä
Kansainvälisten aineistojen kysyntä on kasvussa, mikä haastaa eri maiden viranomaiset tiiviimpään yhteistoimintaan. Pystytäänkö markkinoiden huutoon vastaamaan luomalla yhteiskäyttöisiä aineistoja vai tekeekö aineistot joku muu, kaupallinen toimija?
Muun muassa tähän kysymykseen haetaan vastausta EuroGeographicsin ESDIN-projektissa (www.esdin.eu), joka testaa Inspiren määrittelyjen ja täytäntöönpanosääntöjen toteuttamista käytännössä.
Tavoitteena on luoda eri maiden paikkatiedoista yhtenäinen ja harmonisoitu koko Euroopan kattava paikkatietoinfrastruktuuri. Tietoja ei jatkossa koottaisi ja prosessoitaisi erikseen, vaan ne haettaisiin palveluun suoraan eri maiden kansallisista tietokannoista rajapintojen kautta. ESDIN-projektissa kerätään kokemuksia sekä haetaan ratkaisuja ja toimivia käytäntöjä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Yhteentoimivuus edellyttää muun muassa yhteistä semantiikkaa, monikielisyyden tukea, koordinaattimuunnoksia, automaattista yleistystä sekä aineistojen automaattista yhteensovittamista valtioiden rajoilla.
ESDIN-projektiin osallistuu yli 85 asiantuntijaa, jotka edustavat 20 organisaatiota 14 maasta, ja sitä vetää EuroGeographics. Budjetti on 3,9 milj. euroa ja hanke päättyy vuonna 2011.
Kansainvälisyyden haasteet
Monet pitävät kansainvälistä yhteistyötä pitkäpiimäisenä touhuna, jossa yksinkertaisistakin asioista päättämiseen kuluu kohtuuttomasti aikaa.
- Haasteena on luoda yhteinen päämäärä, johon kaikki voivat sitoutua. Tavoitteen on oltava sellainen, että siitä on hyötyä jokaiselle, Antti Jakobsson toteaa.
- On hyväksyttävä se tosiasia, että kansainvälisissä hankkeissa yhteisen ymmärryksen saavuttaminen vie aikaa. Toisaalta se on ymmärrettävää, koska osapuolia on useita ja jokainen katsoo asioita omista kansallisista lähtökohdistaan.
- Kannanottoihin vaikuttaa aina oman maan tilanne, sillä eri maissa pidetään tärkeinä eri asioita. Kun taustalla vaikuttava syyt eivät ole tiedossa, päätöksiä on joskus vaikea ymmärtää.
Lisäksi taustalla vaikuttavat kunkin maan hallinnolliset rakenteet. Karttalaitokset eivät koskaan päätä asioistaan itsenäisesti, vaan toimintaa ohjaavat ministeriöt ja muu valtionhallinto.
Ikkunat auki Eurooppaan
Vaikka kansainvälinen yhteistyö joskus tuskastuttaakin, on hyvä kuulostella, mitä maailmalla tapahtuu. Paikkatietoala on samankaltaista koko Euroopassa, jolloin muilta on helppo ottaa oppia - tai viedä osaamista muille.
- Kansainvälisessä yhteistyössä kysymys on oppimisesta ja oman osaamisen viemisestä ulkomaille. On hyvä tietää, mitä muualla tehdään ja löytää parhaita käytäntöjä, Antti Jakobsson painottaa yhteistyön merkitystä.
- Pitäisin yhteistyötä välttämättömänä Suomelle. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Mukaan ei ole lähdetty läheskään niin laajasti kuin olisi mahdollista. Olisiko suomalaisten aika ottaa kansainvälisissä tehtävissä nykyistä aktiivisempi linja?
Tällä hetkellä siihen on erinomainen tilaisuus. Antti Jakobsson istuu siellä, missä päätöksiä tehdään.
22.6.2010 15:41