Miten hinta ohjaa paikkatiedon arvoa?
Kirjoittaja: Outi Hermans, Regiofacta Ky
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2008)
Julkisten paikkatietoaineistojen yhteiskunnallinen merkitys ja arvo syntyy viranomaiskäytön synergiaeduista. Jos paikkatieto on sitä arvokkaampaa, mitä yhteiskäyttöisempää se on, miten tieto pitäisi hinnoitella hallinto- ja muussa käytössä? Yksimielisiä ollaan siitä, että hinnoittelu- ja käyttöoikeusperiaatteita tulisi yhtenäistää.
Valtion mandaatilla ja varoilla kerättyjen PSI-tietojen (Public Sector Information) jakelusta puhutaan paljon. Viranomaisten välisessä tietojen vaihdossa paikkatieto on suuressa roolissa, joten hinnoittelulla on merkitystä.
Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Paikkatietoasiain neuvottelukunta Patinen Regiofacta Ky:ltä vuonna 2006 tilaama tutkimus määritteli keskeisten paikkatietoaineistojen erilaisten hinnoittelumallien vaikutusta Suomen kansantaloudelle ja alan kehitykselle. Kansallisen paikkatietostrategian päämäärien toteuttamiseksi tulisi Suomessa päästä yhteiseen sopimukseen aineistojen hinnoittelu- ja jakelukäytännöistä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää hinnoittelun keskeiset taustavaikuttimet ja katsoa, millaisia kansantaloudellisia vaikutuksia hinnoittelun muutoksilla voisi olla Suomessa. Puhelimitse ja sähköpostilla tehtyjen haastattelujen avulla kerättiin organisaatioiden paikkatietotoiminnasta tunnuslukuja, jotka analysoitiin pääkomponenttianalyysillä ja kansantaloudellista vaikuttavuutta arvioivalla ennustesimulaatiolla. Vastaajina oli kymmenen keskeisen paikkatietoaineiston tuottajaorganisaatiota, neljä kuntaa ja yhdeksän paikkatietoalan yritystä.
Paikkatiedon arvo ≠ hinta
Aineistojen laatu, yhteiskäyttöisyys, tekijänoikeudet ja monet ylläpitotyötä uudistavat toimenpiteet sekä jakelusta aiheutuva työmäärä yhdistetään aineistojen hinnoittelusta käytävään keskusteluun, jossa arvo sekoitetaan usein hintaan. Aineistojen arvo ei välttämättä ole niiden hinnalla määritettävissä. Käyttäjälle arvokkain saattaa olla esimerkiksi helppokäyttöisin tai muihin tietoihin yhteensopivin aineisto. Viranomaistyössä aineistojen arvo ja käytöstä saatavat hyödyt olisi mitattava aivan eri kautta kuin myyntilukujen valossa.
Jos keskeisistä paikkatietoaineistoista halutaan muodostaa täydellisesti käyttökelpoinen kokonaisuus, tulisi niiden olla ”elimellisesti” yhteneväisiä (teknisesti, sisällöltään, laadultaan jne). Yhteiskäytön näkökulmasta verovaroin kerättyjen aineistojen arvo on suurin, kun ne ovat laajasti käytössä ja auttavat tehostamaan yhteiskunnan toimintaa. Regiofactan tutkimus pyrki antamaan vastauksen siihen, miten aineistojen hinnoittelulla voitaisiin vaikuttaa asiaan.
Myyntitulojen merkitys vaihtelee
Tutkimus osoitti, että keskeisiä paikkatietoaineistoja tuottavien organisaatioiden taloudelliset lähtökohdat ovat varsin erilaiset. Tuottajatahot ovat eri kokoisia, ja niiden tiedot ovat eri asemissa toisiinsa nähden. Toiset tuottavat merkitykseltään kaikille toimijoille tärkeitä tietoja, toiset vähemmän tarvittuja mutta silti kansallisesti merkittäviä aineistoja. Jotkut organisaatiot saavat aineistojen myynnistä itselleen huomattavia tuloja, toisille myyntituloilla ei ole suurta merkitystä. Siksi on hyvin vaikea asettaa organisaatioita ”samalle viivalle” yhtenäisten hinnoitteluvaatimusten suhteen.
Julkisessa hallinnossa tietoaineistot ja -rekisterit syntyvät pääasiassa hallinnollisten toimien yhteydessä. Joitakin aineistoja, kuten kansallista maastotietokantaa, tuotetaan varta vasten yhteiskunnan yleisiä tarpeita varten. Aineistojen käyttöä voidaan lisätä teknisillä yhteiskäyttöisyyttä parantavilla toimilla ja tietopolitiikkaa kehittämällä.
Hinnoittelun yhtenäistäminen on koettu yhdeksi suurimmista ja kiireellisimmistä haasteista paikkatietojen yhteiskäytön kentällä. Taloudelliset faktat sanelevat toimintaa tuottavuusvaatimusten vaihdellessa organisaatioittain. Hinnoittelun tiimoilla käytyä keskustelua on vaikeuttanut toimijoiden erilaiset lähtökohdat.
Tutkimuksessa tehty pääkomponenttianalyysi osoitti, että hinnoitteluun vaikuttaa hyvin oleellisesti, millaiset tulo-odotukset organisaatioille paikkatietojen osalta on muodostunut. Kun aineistoista saatavat tulot nähdään tärkeiksi, on selvää, ettei hintoja olla valmiita laskemaan. Kyselyyn vastanneiden kuntien rintama näytti yhtenäiseltä: aineistoista saatavat myyntitulot ovat niille elintärkeitä.
Alhaiset hinnat lisäisivät kysyntää
Tehdyllä tutkimuksella haettiin mahdollisia yritystoiminnan vilkastumisen merkkejä paikkatietojen hintojen alentamisen avulla. Alan yritykset korostivat laadukkaiden aineistojen yhtenäistä jakelua enemmän kuin alhaisia hintoja. Suomalaisten paikkatiedon pienyrittäjien toiveissa on aineistojen edullisempi hinnoittelu, mutta löytyypä joukosta asiaa vastustaviakin yrityksiä. Hinnoittelun kirjavista käytännöistä turhautuneita käyttäjiä löytyy paljon. Kaikki osapuolet totesivat yhtenäisen hinnoittelu- ja luovutusperiaatemallin tarpeellisuuden.
Tutkimuksen tuloksena oli, että julkisen sektorin tuottamien keskeisten paikkatietojen luovuttaminen irtiottokustannuksin lisäisi aineistojen hyödyntämiseen liittyvää toimintaa yrityssektorilla.
Mikäli nykyisenkaltaista hinnoittelua jatketaan, on paikkatietotoiminnan bruttokansantuotetta kasvattava vaikutus 6-12 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Keskeisten aineistojen jakelu irtiottokustannuksin tulisi tutkimuksen mukaan kasvattamaan BKT:ta 16-24 miljoonaa euroa samassa ajassa.
Nykyisten markkinoiden kaksinkertaistumisella ei kansantaloudellisesti näytä olevan suurta merkitystä. Paikkatiedon kytkeytyminen talouden eri sektoreille on hyvin monitahoista ja merkityksen arvioiminen kokonaisuudessaan vaatisi syvällisempää tutkimusta. Tässä tutkimuksessa mukana olleet yritykset edustivat paikkatietoihin keskittyviä toimijoita, mutta jos alan leviäminen jatkuu paikkatietojen hyödyntämisenä liiketoimintojen tehostamisessa ym. integroinnin kautta, voi edessä olla tutkimuksessa arvioitua suurempi, ekspansiivinen kasvu.
Hyödyt tulevat yhteistyöllä
Julkisen sektorin tuottaman tietoaineiston hinnoittelun vaikutukset ovat moninaiset. Kustannusten ja säästöjen mittaamista voidaan tehdä hyvin monella tavalla ja eri näkökulmista. Hinnoittelun merkitys ja arviot hyödyistä kasvavat, kun lasketaan paikkatietojen käytöstä muodostuvat säästöt yhteiskunnassa. Hallintokäytön synergiaedut nostavat julkishallinnon paikkatietojen arvoa. Mitä yhteiskäyttöisempiä paikkatiedot ovat, sitä arvokkaampia yksittäiset aineistot ovat yhteiskunnallisesti.
Maanmittauslaitos julkisti vuoden 2008 alusta lähtien jakavansa paikkatietojaan viranomais- ja oppilaitoskäyttöön irrotuskustannuksin ja SYKE ilmoitti saattavansa paikkatietojen jakelusovelluksensa internetkäyttöön. Yhteiskäytölle avattavien tietojen kautta saadaan kokemusta yhteiskäytön hyödyistä ja kysynnän kasvusta aiheutuvasta työmäärästä.
Tulevaisuuteen kurottavien tutkimushankkeiden osalta paikkatietojen vapaampi käyttö on tervetullut uutinen oppilaitoksille. Aineistoja pitää saada koekäyttöön, koska vain kokeilemalla ja etsimällä, assosioimalla, testaamalla ja ihmettelemällä voi löytää yllättäviä uusiakin tutkimuskohteita.
Yhteiskäytöstä saatavat hyödyt ovat kiistattomia ja konkretisoituvat aineistojen käytön lisääntyessä. Erityisesti valtion ja kuntien välisiä aineistoyhteistyömalleja tulisi tarkastella, jotta kummankin osapuolen näkökulma tulisi huomioitua. Taloudelliset seikat pitää saada ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, jotta Kansallisen Paikkatietostrategian tavoitteet saavutetaan.
Kirjoittaja on paikkatiedon asiantuntija Helsingin yliopistosta. Regiofacta Ky tekee paikkatietoon liittyvää tutkimusta, konsultointia ja koulutusta. Sähköposti: outi.hermans[at]gmail.com
Katso:
www.mmm.fi/patine
• Kansallinen paikkatietostrategia 2005-2010
• Regiofactan tutkimus: Paikkatietojen yhteiskäyttö ja jakeluperiaatteet - Hinnoitteluperiaatteiden analyysi ja kansantaloudellisten vaikutusten simulointi
• INSPIRE-työryhmän loppuraportti
29.6.2010 14:59