Päättäjät tarvitsevat käytännön GIS-tietoa

Kirjoittaja: Tiina Jäppinen, tiina.jappinen[at]mediakonttori.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2008)

Kehityshankkeiden pullonkaulana on usein tiedon puute. Pirkanmaan seudulla kunnat ovat kehittäneet yhteistyössä paikkatietojärjestelmiään ja jakaneet yhteistä osaamista osallistujien kesken.

Kaikissa kunnissa ei ole resursseja tai riittävää asiantuntemusta kehittää paikkatietojen käyttöä, vaikka siitä saatava hyöty olisi ilmeinen. Toisaalta hyvätkin kehitysehdotukset voivat kaatua päätöksentekijöihin, joilla ei ole riittävästi tietoa paikkatietojen eduista esimerkiksi kunnan johtamisessa ja palvelujen tuottamisessa.

Ylä- ja Lounais-Pirkanmaalla pienet kunnat laittoivat hynttyyt yhteen ja aloittivat seudullisen yhteistyön. Seudullisella rekisteri- ja paikkatietohankkeella on saatu virkamiesten ja päättäjien päät kääntymään paikkatiedon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nopeimmin hanke on edennyt Virroilla, jossa on jo käytössä seudullinen paikkatietojärjestelmä.

Kuntien yhteistyö on organisoitu kahdella tavalla. Lounais-Pirkanmaalla, Vammalan seudulla yhteistyötä vetää kuntien omistama kehitysyhtiö Sastamalan Tukipalvelu Oy. Ylä-Pirkanmaalla kunnat tekevät yhteistyötä suoraan keskenään ja hankkeen isäntäkuntana toimii Virtain kaupunki.

Pienet kunnat dynaamisia

Hanke toteutettiin puoliksi Pirkanmaan liiton maakuntarahoituksella ja puoliksi kuntien rahoituksella. Hanketta koordinoi Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys.

– Pirkanmaalla tehtiin vuonna 2005 esiselvitys, jossa löytyi selkeä tarve paikkatietoasioiden kehittämiselle. Varsinaiseen kehityshankkeeseen syksyllä 2006 lähti mukaan 10 kuntaa. Ylä-Pirkanmaalta mukana on seitsemän kuntaa: Kuru, Virrat, Ruovesi, Mänttä, Vilppula, Juupajoki ja Orivesi, sekä Lounais-Pirkanmaan seutukunnasta Vammala ympäristökuntineen, kertoo hankkeesta vastannut kehityspäällikkö Antti Korkka Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksestä.

– Pienille kunnille tällainen yhteistyö on iso asia, ja ilman seudullista hanketukea sen aloittaminen olisi ollut vaikeaa, sanoo Korkka.

Korkan mukaan pienten kuntien yhteistyöverkosto on ollut dynaaminen. Uusia asioita on voitu pilotoida nopeasti, eikä aikaa ole kulunut työryhmämietintöihin. Tosin resurssit ovat pienet, joten asioita on pitänyt porrastaa ja edetä askel kerrallaan.

Teknologia taipui haluttuun palvelumalliin

Hankkeen keskeinen tehtävä on ollut löytää teknologisesti sellainen paikkatietopalvelumalli, jossa useat kunnat voivat toimia yhteistyössä joustavasti. Virroilla järjestelmä rakennettiin ESRI-teknologian pohjalle, joka voi palvella samaan aikaan yhtä tai useaa kuntaorganisaatiota. Tässä mallissa Virtain kaupunki jakaa paikkatiedon selainpohjaisesti muille.

− Olennaista koko hankkeessa on seudullisuus, jolloin asioita voidaan tarkastella suurempana kokonaisuutena. Kuntien kesken on päästy tekemään paikkatietoyhteistyötä, ja olemme pystyneet jakamaan osaamisresurssia kuntien kesken, sanoo Korkka.

Paikkatietoa poikittain

Toinen keskeinen tavoite on ollut tutkia, miten kunnissa voisi käyttää paikkatietoja nykyistä enemmän. Vaikka esimerkiksi kaavoituksessa paikkatietojen käyttö on luonnollista, silti kaavoitustietoja ei aina löydy kunnan karttaselaimelta internetistä.

– Paikkatietoja käytetään kunnissa vielä vähän esimerkiksi sosiaali-, koulu-, liikunta- ja elinkeinotoimissa. Toisaalta kunnissa on paljon sellaista paikkatietoa, jota voitaisiin välittää kuntalaisille nykyistä paremmin, uskoo Korkka.

– Paikkatietoa ja sen hyödynnettävyyttä pitää myös markkinoida. Olemme näyttäneet kuntien päättäjille, mitä taloudellista hyötyä paikkatieto tuo. Kaavoituksen, maankäytön ja ympäristöosaston paikkatiedon pääkäyttäjille olemme järjestäneet myös yhteistä paikkatietokoulutusta ja seminaareja, jolloin koulutettavat ja asiantuntijat ovat voineet verkostoitua, kertoo Korkka.

Seudullisesti enemmän

Uusitulla paikkatietoratkaisulla kunnat voivat toimia hyvin itsenäisesti tai tarvittaessa syventää yhteistyötä nopeasti. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa aineistojen kehittämisen ja tallentamisen aiempaa paremmin.

− Paikkatietojen käytön laajentaminen edellytti yhteisesti sovitun paikkatietopalveluratkaisun sekä standardimuotoisten tietopalvelurajapintojen toteuttamista, kertoo paikkatietoinsinööri Marko Saastamoinen Virtain kaupungista.

− Aiemmin eri osa-alueiden paikkatietoja on ylläpidetty eri järjestelmissä. Nyt ne on saatu saman ratkaisun piiriin, jolloin eri aineistokokonaisuuksia voidaan hyödyntää yhdessä. Voimme tuottaa ja luoda tilannekuvaa aiempaa isommasta kokonaisuudesta, kehuu Saastamoinen.

Kunnilla on aineistojaan varten omat tietokantansa, jotka haluttaessa voidaan yhdistää. Pohjakartan tai ajantasa-asemakaavan tiedot luokitellaan ja tallennetaan yhteisen mallin mukaisesti. Edelleen esimerkiksi rakennusvalvonnassa Fakta-kuntarekisterin kautta tallennetut tiedot voidaan viedä yhteiseen tietokantaan.

Yhteinen paikkatietopalvelukeskus

Virroilla on pohdittu myös sitä, miten seudullisessa paikkatietojärjestelmässä voidaan kehittää tiedonsiirtoa kentälle. Rakennus- ja ympäristötarkastuksessa on jo käytössä kohdetiedot mobiilisti suoraan kentällä.

− Nyt meillä on yksi paikkatietopalvelukeskus, jossa ylläpidetään eri kuntien paikkatietoaineistoja sekä tarjotaan rajapinta paikkatietoaineistoihin. Palvelukeskuksen aineistoja voidaan hyödyntää yhteiskäytöllisesti myös muiden kanssa. Virtain kaupungissa on jo tehty koekäyttösopimus Maanmittauslaitoksen WMS-rajapinnan käytöstä. Virroilla on testattu, kuinka lähestymis- ja kiinteistörajakartat saataisiin selaimeen suoraan Maanmittauslaitoksen palvelimelta, selostaa Saastamoinen.

− Voimme tuottaa lisäksi teemakarttoja, tilannekuvia ja analyysejä päätöksenteon tueksi tai perusteeksi. Siihen on kuitenkin vielä matkaa. Vaikka paikkatieto on vanha käsite, hallintokunnille ja päättäjille se on edelleen uusi asia, korostaa Saastamoinen.

Ylä-Pirkanmaalla hankkeessa siirrytään kesällä uuteen vaiheeseen, kun paikkatietojen käyttöä aletaan kehittää myös niissä hallintokunnissa, joissa paikkatietoa ei aiemmin ole hyödynnetty.

− Oikeastaan olemme päässeet nyt vasta lähtötelineisiin. Tästä on hyvä jatkaa, sanoo Saastamoinen.

29.6.2010 15:04