Paikkatieto hyötykäyttöön osaamisen johtamisella
Kirjoittaja: Riitta Vaniala, Ilmavoimat
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2008)
Hyödynnetäänkö organisaatiossasi paikkatietoja optimaalisesti? Ymmärretäänkö organi-saatiosi kaikilla tasoilla ja toimialoilla, mitä etua paikkatietojen monipuolisemmasta käytöstä voisi saada? Jos ei, miten tilannetta voisi parantaa? Onko poppakonsteja, selvää temppulistaa?
Tässä artikkelissa kerrotaan tiivistetysti, mikä merkitys osaamisen johtamisella ja sisäisellä viestinnällä voi olla, kun paikkatietojen hyötykäyttöä organisaatiossa halutaan edistää. Artikkeli perustuu tutkimukseeni, joka on samalla opinnäyte Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) tekniikan ylempään insinööritutkintoon (ins, y-AMK). Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Suomen ilmavoimat.
Tutkimukseni teoriaosuus pohjautuu lähinnä osaamisen johtamista ja sisäistä viestintää käsittelevään koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen (ml. tutkimukset). Kirjatietoa täydentä-mään hain kokemustietoa arkielämästä haastattelemalla eräiden Suomessa toimivien kaupallisten yritysten paikkatietoyksiköiden edustajia. Haastattelujen tavoitteena oli löy-tää konkreettisia keinoja siitä, miten yritysten paikkatietoyksiköt lisäävät paikkatietoalan tunnettavuutta ja merkittävyyttä nimenomaan yrityksen sisällä. Muuta tutkimusaineistoa keräsin ilmavoimien valituilta paikkatietojen loppukäyttäjiltä kyselylomakkein. Vastauksista kokosin SWOT-analyysin paikkatietotoimialan nykytilasta loppukäyttäjien näkökulmasta tarkasteltuna.
Opinnäytetyön tulokseksi syntyi yleinen malli, jossa nivotaan osaamisen johtamisen ja sisäisen viestinnän menetelmiä organisaatiotasojen tehtäviin ja vastuisiin. Mallissa yhdistyy myös yrityshaastatteluista saatuja suuntaviivoja ja erilaisia vinkkejä, jotka tähtäävät paikkatiedon hyödyntämisen ymmärtämisen lisäämiseen koko organisaatiossa.
Mitä on osaaminen ja osaamisen johtaminen?
Yksinkertaistettuna osaamisella tarkoitetaan kirja- tai hiljaisen tiedon (tacit knowledge) hyödyntämistä käytännössä. Osaamiseen liittyy olennaisesti ihminen; osaaminen on yksilöriippuvaista siinä mielessä, että sitä ei voi kopioida, mutta sitä voi yrittää siirtää yh-dessä tekemällä. Mestarilla on osaamista, jonka hän siirtää oppipojalleen kisällille. Myös mestarin on mentävä eteenpäin: osaaminen onkin kehittyvä, ei suinkaan staattinen tila.
Osaamisen johtaminen on sellaisten edellytysten luomista organisaatiossa, jotka tähtää-vät työntekijöiden osaamisen lisäämiseen. Tähtäimenä on organisaatioiden tavoitteiden saavuttaminen. Kuulostaa selvältä. Mutta mitä nämä ”edellytykset” ovat?
Osaamisen johtamisella hallitaan osaamispääomaa, joka kirjallisuudessa on yleisesti jaettu kolmeen ulottuvuuteen: inhimilliseen pääomaan, organisaation sisäisiin rakenteisiin ja organisaation ulkoisiin rakenteisiin. Inhimillinen pääoma koostuu yrityksen johdon ja työntekijöiden osaamisesta. Inhimillistä pääomaa yritys ei voi omistaa, se siirtyy ihmisten mukana kotiin tai toiseen työpaikkaan. Sisäisiä rakenteita ovat esimerkiksi yrityksen tietojärjestelmät ja muu infrastruktuuri, ulkoisia rakenteita esimerkiksi suhteet asiakkaisiin ja toimittajiin sekä yrityksen imago.
Paikkatietoala – jos mikä – on tyypillinen horisontaalinen, yrityksen muita toimialoja tuke-va ja niiden toimintaa tehostava ala. Esimerkkialoja ei ole vaikea nimetä puolustusvoimistakaan: lentäminen, meteorologia, ilmatilan valvonta, reitinoptimointi, näkyvyysanalyysit, tilannekuva, jne.
Inhimillinen pääoma osaamisen johtamisessa
Jos inhimillisen pääoman osuus yrityksessä on pieni, eli jos työntekijöillä ei ole riittävää tai oikeantyyppistä osaamista, yrityksellä menee kehnosti. Tutkimukseni peruskysymyksen ”Miten lisätään paikkatiedon hyötykäyttöä ilmavoimissa?” taustalla on näkemys, että paikkatiedon käytön yhtenä esteenä on juuri tiedon ja osaamisen puute.
Tätä taustaa vasten osaamisen kehittämisen elementtejä voidaan tunnistaa yrityksen monelta tasolta. Johtotasolla tarvitaan sekä kokonaisnäkemystä ja ymmärrystä siitä, mitä hyötyä yrityksen muut toimialat paikkatiedoista saavat. Tämä on kätevintä kirjata inhimillisen pääoman kehittämissuunnitelmaan ja edelleen osaamisen kehittämisen strategiaan. Osaamisen kehittämisstrategian perustana tulee luonnollisesti olla tieto - tai intuitio - siitä, millaista paikkatietoalan osaamista yritys tulevina vuosina tarvitsee.
Lisäksi tarvitaan tietoa osaamisen nykyisestä tasosta; puhutaan osaamiskartoituksesta. Tämä on mallin mukaan erityisesti keskijohdon vastuulla. Edellä mainituista elementeistä (nykyosaaminen, tarvittava osaaminen tulevaisuudessa) voidaan päätellä osaamisriskit ja suunnitella osaamisen kartuttamiseen tähtäävät puitteet. Osaamista on perinteisesti haalittu kurssittamalla henkilöstöä yrityksen ulkopuolella pohtimatta useinkaan sitä, voisiko tarvittavan osaamisen saavuttaa muutoin, esimerkiksi yhdessä tekemällä, mahdollistamalla itseopiskeluaikaa työpaikalla tai laittamalla opettajaksi yrityksen oma asiantuntija.
Kun ylin ja keskijohto luovat hyvät oppimisen ja työn tekemisen edellytykset, paikkatieto-asiantuntijoilla on vastuu ottaa aktiivinen ote oman työnsä kehittämiseksi. Heillä pitäisi olla myös tietämys siitä, miten paikkatiedot kannattaa tarjota yrityksen sisällä tehokkaasti siten, että käyttökynnys on mahdollisimman matala. Paikkatietoasiantuntijoiden tulisi tuntea yrityksen muita toimialoja niin, että paikkatietoa osattaisiin tarjota täsmähyötynä, mieluiten näkyvinä, mitattavinakin etuina.
Osaamisen johtaminen ja kehittäminen korostuvat uutta tietoa tuottavissa asiantuntijaor-ganisaatioissa. Avoin, kannustava, keskusteleva ja luottamuksellinen työilmapiiri ovat omiaan stimuloimaan uusia ideoita paikkatietojen käyttökohteiksi. Myös vuorovaikutus, palaute ja verkostoituminen ovat oleellisia elementtejä osaamisen kehittämisessä.
Jalkauttaminen on viestintää
Pelkkä osaaminen ei riitä. Jos tieto ei liiku eikä osaaminen siirry yrityksen sisällä – tai huonossa tapauksessa osaamista ei käytetä - yritys ei hyödynnä maksimaalisesti kaikkia niitä resursseja, joita sillä on.
Paikkatietoalaa koskeva sisäisen viestinnän kivijalka on yrityksen visio (”mitä kohti meidän on tarve kulkea”) ja strategia (”miten pääsemme päämäärään”). Paikkatietoalan rooli ja suhteet yrityksen muihin toimialoihin on syytä kirjata paikkatietostrategiaan – punaisena lankana ajatus paikkatiedon horisontaalisesta luonteesta.
Erinomaisellakaan strategialla ei ole merkitystä, ellei sitä jalkauteta toimintoihin: tavoittei-siin, profilointiin, prosesseihin, arkipäiväiseen tekemiseen, jne. Jalkauttaminen voi olla pitkä tie, jossa yrityksen sisäisen viestinnän moninaiset kanavat ovat oiva keino jakaa tarvittavaa tietoa. Näistä viestintäkanavista tärkeimpiä ovat henkilökohtaiset kontaktit, intranet ja ohjeistukset – henkilöiden tehtävänkuvauksia unohtamatta.
FM, ins (y-AMK) Riitta Vaniala toimii erikoistutkijana Ilmavoimien esikunnassa. Sähköposti riitta.vaniala[at]mil.fi, jota kautta voi myös kysyä opinnäytetyön pdf-versiota.
29.6.2010 15:09