GMES luo Euroopan kattavia ympäristöpalveluja
Kirjoittaja: Kirsi Mäkinen
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2009)
Eurooppalainen ympäristötiedon palveluverkosto GMES tarjoaa hyvän alustan muun muassa paikkatiedon lisäarvopalveluiden kehittämiseen. Suomalaiset voisivat hyödyntää sitä nykyistä aktiivisemmin.
Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn yhteinen GMES (Global Monitoring for Environment and Security) -ohjelma tuottaa ympäristön tilaan liittyviä tietoja ja palveluita. Sen tavoitteena on yhdistää satelliittidata ja maanpäällisten mittaus- ja seurantajärjestelmien tiedot yhtenäisiksi, Euroopan kattaviksi palveluiksi.
Ohjelman puitteissa on kehitetty uusia satelliitteja ja kartoituslaitteita sekä luotu nykyisistä aineistoista uusia palveluja. Tietoa ja palveluita tuotetaan sekä päätöksenteon tueksi että kansalaisten tarpeisiin. Osa pilottipalveluista on jo siirtynyt operatiiviseen käyttöön.
Ilmaa, lunta ja jäätä
Tekes edustaa Suomea GMES-ohjauskomiteassa sekä ESAn ohjelmakomiteassa. Asiantuntija-apua komiteatyöhön on saatu Ilmatieteen laitoksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Suomesta GMES-ohjelman hankkeisiin ovat osallistuneet muun muassa Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus.
- Ilmatieteen laitos on osallistunut useisiin hankkeisiin, kuten ilmanlaadun kartoituksen sekä ilmakehää mallintavien sovellusten ja palveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi kehittämämme UV-säteilyn ennustepalvelu on operatiivisessa käytössä, kertoo tutkimusprofessori Jarkko Koskinen.
- Mielestäni GMES on erinomainen ohjelma. Olemme olleet aktiivisia ja aikaansaavia, ja ainakin meripuolella tavoitteissa on onnistuttu hyvin, sanoo ryhmäpäällikkö Ari Seinä, joka siirtyi Ilmatieteen laitokseen Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisen myötä viime vuoden vaihteessa.
- Merentutkimuslaitos oli mukana GMESin alusta alkaen. Ensimmäinen yhteistyöprojekti oli Mersea Strand-1, jossa olimme määrittelemässä operatiivisen oseanografian tarpeita merimallinnuksen ja jääpalvelun kannalta. Olemme myös demonstroineet haitallisten leväkukintojen seuranta- ja ennustuspalvelua Itämerellä.
Lisäksi Merentutkimuslaitos (ja nykyisin Ilmatieteen laitos) on osallistunut haitallisten aineiden kartoitukseen, meren tilan seurantaan ja jään kartoitukseen liittyviin hankkeisiin. Polar View -hankkeessa (www.polarview.org) kehitetyt jään paksuuskartat ja jääennusteet ovat nykyään operatiivisessa käytössä, ja Euraasian lumipalvelu (snow.fmi.fi) tarjoaa lumen syvyys ja vesiarvokarttoja Norjasta Beringin merelle asti. Huhtikuussa 2009 alkoi GMESin merellinen ydinhanke, My Ocean. Siinä rakennetaan uusia mereen liittyviä eurooppalaisia palveluita, jotka kootaan alueellisiin keskuksiin. Ilmatieteen laitos osallistuu tähän laajasti.
Tarjolla uusia markkinoita
- GMES-projektit ovat lisänneet yhteistyötä huomattavasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja siten johtaneet osaltaan parempaan ympäristön seurantaan, sanoo yksikönpäällikkö Yrjö Sucksdorff Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomen ympäristökeskus on ollut sekä hyödyntäjänä että palvelun tarjoajana useissa GMES-projekteissa. Hankkeet liittyvät vesien laadun, maanpeitteen ja kasvillisuuden kehityksen sekä lumen ja erityisesti lumen sulamisen seurantaan. Palveluista monet ovat jo operatiivisessa käytössä.
Sucksdorffin mukaan suomalaiset voisivat osallistua aktiivisemmin GMES-palvelujen tuottamiseen sekä omalta alueeltaan että lähialueilta. Osaamisemme on useilla alueilla kansainvälisestikin huipputasoa. Suomelle sopisi hyvin erityisrooli GMES-tuotteiden kalibroinneissa ja validoinneissa. Meillä on tarkoitukseen soveltuvaa laadukasta mittausdataa ja erityisiä mittausalueita.
Myös Jarkko Koskinen kuuluttaa suomalaisia mukaan GMES-hankkeisiin.
- Mielestäni Suomi voisi hyödyntää GMESn mahdollisuuksia paljon paremmin. Se vaatisi nykyistä ak-tiivisempaa otetta.
Samoilla linjoilla jatkaa teknologia-asiantuntija Tuomo Suortti Tekesistä.
- Suomalaiset tutkimuslaitokset ovat olleet GMES-palvelujen kehittämisessä hyvin mukana, ja suomalaiset yritykset ovat osallistuneet Sentinel-satelliittien rakentamiseen. Toivottavaa olisi, että myös palveluja tuottavat yritykset löytäisivät GMESin mahdollisuudet. GMES on hyvä alusta kehittää ympäristön monitorointia hyödyntäviä paikkatiedon lisäarvopalveluita. Tarjoaahan se koko EU:n laajuisen markkinan.
Kiinnostuitko? Jos haluat mukaan GMES-hankkeisiin, ota yhteyttä Tuomo Suorttiin, tuomo.suortti[at]tekes.fi .
GMES-palveluita - lisätietoa www.gmes.info
• Meriympäristö (Marine Environmental Services)
MyOcean (www.myocean.eu.org) - Euroopan kattava merien monitorointi- ja ennustepalvelu. Voidaan hyödyntää muun muassa öljyvahinkojen seurannassa, ilmastomuutoksen tutkimuksessa, jäätutkimuksessa sekä veden laadun ja saastumisen seurannassa.
• Ilmakehä (Atmospheric Environmental Services)
PROMOTE (www.gse-promote.org) - tietoa muun muassa otsonikerroksesta, ilmalaadusta ja UV-säteilystä.
GEMS (gems.ecmwf.int) - kehittää analyysi- ja mallinnusmenetelmiä ilmastoon, ilman laatuun ja UV- säteilyyn vaikuttavien ilmakehän ainesosien kuten kasvihuonekaasujen monitorointiin.
• Ympäristöpaikkatiedot (Land Environmentel Services)
Land Environmental -portaali (www.land.eu) kokoaa yhteen paikkatietoaineistoja, jotka kuvaavat maankäyttöä ja maanpeitettä, maaperää, veden laatua ja saatavuutta, maankäytön suunnittelua, metsävaroja jne.
• Kriisinhallinta ja väestönsuojelu (Support to Emergencies ja Humanitarian Aid Services)
Ympäristökatastrofeihin ja kriisinhallintaan liittyviä palveluita, muun muassa RISK-EOS (www.risk-eos.com) ja RESPOND (www.respond-int.org).
• Yleinen turvallisuus (Support to Security-related Activities)
Muun muassa merialueiden ja rajojen sekä kriittisen infrastruktuurin kuten kaasu- ja öljyputkien valvonta. Palveluita kehitetty LIMES-hankkeessa (www.fp6-limes.eu)
21.6.2010 11:40