Indeksi kertoo metsäpalon riskin
Kirjoittaja: Kirsi Mäkinen
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2009)
Vuodessa syttyy tuhansia maastopaloja. Ilmatieteen laitoksen laskema indeksi kertoo, milloin palon vaara on suuri.
Metsäpalovaaraindeksin arvon perusteella meteorologi päättää, milloin ja minne metsäpalovaroitus annetaan. Sitä hyödyntävät myös palo- ja pelastusviranomaiset esimerkiksi metsäpalojen lentovalvonnassa.
Indeksi pohjautuu maaston kosteuden arviointiin sadannan ja haihdunnan perusteella. Yksinkertaistettuna kyse on yhteen- ja vähennyslaskusta, missä kumulatiivisesti lasketaan kauden aikana maastoon satanutta vettä ja siitä vähennetään vuorokauden aikana haihtuva vesi. Kun tiedetään sateen ja maastosta haihtuneen kosteuden määrä, voidaan päätellä, mikä on maaston kosteus tietyllä hetkellä. Indeksi lasketaan koko maasta 10 km x 10 km hilaruudukkoon. Sen arvo kertoo kuinka kuivaa maasto on: mitä suurempi arvo sen kuivempaa.
Todellisuudessa maaston kosteusolosuhteisiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten maaston korkeussuhteet ja kasvillisuus. Malli on yksinkertaistettu siten, että se olettaa koko Suomen olevan kaikkein paloherkintä aluetta - harvapuustoista hakkuuaukeaa.
Kosteuden arvo lasketaan 6 cm paksuiselle maan pintakerrokselle. Kuivina keväinä voidaan antaa ruohikkopalovaroituksia, kun maa on vielä osin jäässä, mutta pintakerros kuiva ja palon uhka olemassa. Silloin maakerroksen paksuutena käytetään 3 cm.
Tutka näyttää, missä sataa
- Mallin kannalta tärkeintä on tietää sateen määrä, sanoo päivystävä meteorologi Juha Tuomala Ilmatieteen laitoksesta.
Tiedot saadaan säätutkahavainnoista, jotka kertovat sateen määrän 1 km hilaruudukossa. Tutkahavainnot eivät kata aivan koko Suomea, joten niitä täydennetään sääasemien anturien mittaamilla tiedoilla. Kattavuudessa on aukkoja etenkin pohjoisimmassa Suomessa. Tunnin sadehavainnot kerätään indeksilaskennan tarvitsemiksi kolmen tunnin kertymiksi.
- Myös merialueilla voi havainnoissa olla epätarkkuutta, mikä johtuu laivojen aiheuttamista häiriökaiuista. Häiriökaiut suodatetaan pois lopullisista havainnoista. Joskus suodatus on liiankin tehokas, jolloin sateista jää osa havaitsematta.
Ilmatieteen laitoksella on ympäri maata pari sataa säähavaintoasemaa, jotka mittaavat säätietoja jatkuvasti. Havainnoista saadaan myös osa haihdunnan laskennassa käytettävistä tiedoista. Haihduntaan vaikuttavia tekijöitä ovat ilman kosteus, lämpötila, tuuliolosuhteet ja pilvisyys.
Portaali palvelee viranomaisia
Sadanta ja haihdunta lasketaan kolmen tunnin välein. Niiden avulla lasketaan metsäpaloindeksin sen hetkinen arvo sekä ennuste indeksin kehittymisestä. Ennuste lasketaan kaksi kertaa vuorokaudessa ja se ulottuu aina 24 tuntia eteenpäin. Tänä vuonna laskentaa on pidennetty 48 tuntiin.
Ennusteen laskennassa lähdetään liikkeelle vuorokauden takaisesta tilanteesta. Laskennassa käytetään numeerisia säämalleja, joissa ovat mukana sade sekä haihduntaan vaikuttavat pilvisyys, tuulisuus, kosteus ja ilman lämpötila.
Laskenta alkaa keväisin heti, kun lumet ovat sulaneet. Tänä vuonna seuranta käynnistyi 6.4. Aloitustilanteessa maaston kosteus on maksimissaan lumen sulamisen jäljiltä.
Indeksi voi saada arvoja väliltä yhdestä kuuteen. Kun arvo on neljä tai suurempi, annetaan metsäpalovaroitus. Varoitusta ei anneta automaattisesti, vaan päätöksen tekee päivystävä meteorologi. Rajatapauksissa käytetään hyväksi sääennustetta, jotta vältyttäisiin tilanteilta, joissa varoitus annetaan tai poistetaan toistuvasti lyhyen ajan sisällä.
Yleisötiedotusten lisäksi metsäpalovaaratietoja tarjotaan verkkopalveluna viranomaisille.
- Viranomaiskäyttöön tarkoitettu portaali näyttää indeksin tiedot hilaruututasolla, sekä myös kunta- ja maakuntakeskiarvoina. Sieltä saa myös muuta hyödyllistä tietoa, esimerkiksi säätutkakuvia ja salamatiedot, Juha Tuomala kertoo.
Indeksi uusittiin 10 vuotta sitten
Uuteen metsäpaloindeksiin siirryttiin kymmenisen vuotta sitten. Indeksiä kehitettäessä laskettiin indeksin arvot uudella menetelmällä takautuvasti 10 vuoden ajalta ja verrattiin niitä tietoihin metsäpaloista. Tärkeintä oli oikean kynnysarvon määrääminen. Arvon tulee olla tarpeeksi alhainen, jotta kaikki paloherkät tilanteet saadaan varoituksen piiriin ja toisaalta riittävän korkea, ettei varoituksia anneta turhaan. Lisäksi annettavien varoitusten määrä tuli pysyä suurin piirtein samalla tasolla vanhaan järjestelmään verrattuna.
- Kansalaisille suunnatun varoitustoiminnan kannalta 10 km x 10 km ruudukko on osoittautunut riittävän tarkaksi, Tuomala sanoo.
- Sateen määrässä voi tosin olla yksittäisen indeksiruudun sisällä suuriakin paikallisia vaihteluita ja ruudun sademäärän arvo vaatii joskus tulkintaa. Toisaalta pienet epätarkkuuden tasoittuvat, koska varoitukset annetaan maakunnittain (pohjoisimmassa Suomessa kunnittain).
Nykyiseen indeksiin ollaan oltu pääosin tyytyväisiä.
- Menetelmä toimii hyvin. Indeksi on osoittautunut luotettavaksi etenkin alkukesällä, jolloin metsäpalojen uhkakin on suurin. Loppukesästä ja syksystä esiintyy kastetta, mikä ei välttämättä mallinnu oikein, ja metsäpaloindeksillä on pyrkimystä olla liian kuiva. Toisaalta päivä alkaa lyhentyä, joten muutokset indeksissä ovat hitaita. Käytännössä kausi loppuu viimeistään lokakuun alkuun mennessä haihdunnan vähäisyydestä johtuen.
- Viranomaiset ovat myös toivoneet, että ennusteet voitaisiin laatia 48 tuntia eteenpäin. Tieto olisi tarpeen etenkin viikonlopun päivystyksiin varauduttaessa. Kuluvana kautena ennuste onkin ulotettu kahden vuorokauden päähän, Juha Tuomala toteaa.
Vuosi sitten otettiin kokeilukäyttöön uusi menetelmä, jossa indeksin laskenta perustui 1 km x 1 km ruudukkoon. Tarkemman erotuskyvyn avulla voitaisiin hyödyntää paremmin tietoa paikallisista olosuhteista kuten maaston topografiasta, kasvillisuudesta ja maaperän laadusta. Etenkin tarkalla tutkasadeanalyysillä on merkitystä indeksiin, sillä se vaikuttaa merkittävästi indeksin arvoon.
Tarkempi indeksi kertoisi myös viranomaisille tarkemmin paikallisista olosuhteista. 1 km x 1 km indeksi on ollut testikäytössä joillakin viranomaisilla, mutta jatkosta ei ole vielä päätetty. Yleisötiedotukseen nykyinen indeksi on riittävä.