Yleiskaavoituksen Suomen ennätys?
Kirjoittaja: Katri Isotalo, katri.isotalo[at]viestintaisotalo.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2010)
Koko kaupungin yleiskaavan tekeminen kestää yleensä kymmenen vuotta, mutta Lahdessa työstä aiotaan selvitä neljässä vuodessa.
”Nopean aikataulun mahdollistavat erinomaiset paikkatietoaineistomme”, paljastaa Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen.
Koko Lahden kaupungin kattavan oikeusvaikutteisen yleiskaavan tekeminen aloitettiin vuonna 2009 tavoitteiden määrittelyllä ja taustaselvityksillä. Nyt luonnostellaan eri vaihtoehtoja ja tavoitteena on päätöksenteko vuonna 2012 eli vielä samalla valtuustokaudella, jolloin työ aloitettiin.
”Kaupunkirakenteen kasvu on niin vauhdikasta, että tarvitaan työkalu, jolla kokonaisuutta hallitaan. Lahden voimassaoleva yleiskaava ei myöskään ole oikeusvaikutteinen”, perustelee Karvinen-Jussilainen uuden yleiskaavan tarvetta.
Aikataulun lisäksi edistyksellistä on kaavan kytkeminen kaupungin strategiaan. Lahden visiona on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Strategiseksi tavoitteeksi on määritelty muun muassa yli prosentin vuotuinen väestönkasvu, joka on luonnollisesti otettava huomioon myös kaavoituksessa.
Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen lisäksi kaavoituksen strategisena tavoitteena on saada kaupungin voimakas ympäristöliiketoiminta ja alan koulutus näkymään ihmisten arjessa. Sekä strategia että kaava ulottuvat vuoteen 2025.
Viitasammakot kartalle
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen on vilpittömän innostunut paikkatietoaineistojen tuomista mahdollisuuksista, joista vähäisin ei ole työn nopeutuminen.
Yleiskaavan laatimisessa kuluu helposti vuosia erilaisten raporttien ja tilastojen läpikäymiseen. ”Niihin piti aikaisemmin palata joka kerta, kun aloitti työn uudella alueella. Nyt saamme haluamamme tiedot jokaiselta alueelta erikseen tai vastaavasti koko kaupungista. Kartalle voidaan koota vaikkapa yli viisikerroksiset kerrostalot. Aikaisemmin tätä varten olisi pitänyt plärätä monta eri raporttia ja taulukkoa”, Karvinen-Jussilainen havainnollistaa.
Rakennus- ja väestötiedot saadaan Teklan XCity-ohjelmasta, samoin esimerkiksi viheralueet. Omista paikkatietoaineistoista löytyvät myös suojelualuekohteet, kasviatlas, perinnebiotyypit, muinaisrantaselvitys, melumallinnus, tulva-aluekartta ja tarkat tiedot koko Etelä-Suomelle tärkeästä pohjavesialueesta. Lahden kaupunkihan on rakennettu pohjavesialueen päälle.
EU-direktiivien mukaisesti yleiskaavaa varten tarvitaan myös selvitykset lepakoista, linnustosta, liito-oravista ja viitasammakoista. Kymmenen vuotta sitten tehdystä lintuatlaksesta on nyt päivitetty puolet. Liito-oravien esiintymisalueet päivitetään noin kahden vuoden välein. Direktiivieläimiä seuraa Lahden Seudun ympäristöpalvelut, joka myös maksaa puolet työstä.
”Tekeillä on vielä selvitys hiljaisista alueista sekä julkisten palveluiden tarpeesta ja niiden sijoittumisesta. Jälkimmäisessä on olennaista vanhusten asuminen ja terveydenhoidon sijoittumisen liikenteelliset vaikutukset. Lisäksi tekeillä on erilaisia ilmastonmuutokseen sekä liikenteeseen liittyviä selvityksiä”, kertoo paikkatietopalveluista vastaava kartastopäällikkö Aija Holopainen.
Haasteena olennaisen erottaminen
Kartaksi tulostetut paikkatiedot ovat oiva apu paitsi suunnitteluvaiheessa, myös silloin kun työtä esitellään kuntalaisille ja päättäjille. ”Haasteeksi on muodostunut sen määritteleminen, mikä on kaikkein olennaisinta tietoa kullekin kohderyhmälle. Kuntalaiset tietävät, että melkein kaikki asiat voidaan esittää kartalla. He osaavat vaatia paitsi tietoa myös havainnollista esitystapaa”, Karvinen-Jussilainen kertoo.
Vastaavasti kartat muodostavat kaavan laatijalle tukevan selkärangan. Kun puisto tai liito-oravan havaintopisteet näkyvät kartassa, kaavoittajan ei tarvitse niin monisanaisesti perustella, miksi alueelle ei saakaan rakentaa.
”Suunnittelija hallitsee työnsä vasta, kun hän hallitsee myös keskustelun ja kritiikin”, kaupunginarkkitehti muistuttaa.
Yhteinen osoite, yhteiset päämäärät
Kaavoittajat ja paikkatietoasiantuntijat työskentelevät Lahden Maankäyttöyksikössä samalla käytävällä. Molemmat kiittelevät järjestelyä erinomaiseksi. Aineistopyynnöistä karisee turha muodollisuus ja paikkatietoasiantuntijat näkevät, millaisille aineistoille suunnittelijoilla on todella käyttöä.
Anne Karvinen-Jussilainen väittää, ettei ole keksinyt pyytää mitään sellaista, mitä paikkatietoyksikkö ei olisi pystynyt toimittamaan!
Lahden kaupungin paikkatietopalvelut-ryhmässä työskentelee Aija Holopaisen johdolla 11 henkilöä. Asemakaavojen edellyttämä aineisto syntyy rutiinilla, mutta yleiskaavoitus vaatii jo erillisiä analyysejä esimerkiksi väestön ikärakenteesta ja sijoittumisesta kunnan eri osiin.
Aija Holopainen on yksi yleiskaavatyöryhmän jäsenistä. ”Paikkatietoasiantuntijaa tarvitaan, jotta talon ulkopuolelta hankittavat aineistot saadaan sellaisessa muodossa, että ne ovat käytettävissä mahdollisimman laajasti. Tilausten määrittelyt on tehtävä huolella.”
Omanlaiseensa määrittelykysymykseen on törmätty myös talon sisällä: jos halutaan tiedot kokoontumispaikoista, miten kohde määritellään? Ovatko kirkot, kirjastot ja nuorisotalot kokoontumispaikkoja, entä nuorison suosimat torinkulmat ja mopoparkit?
Läsnäoleva yleiskaava
Kovin kauan ei ole siitä, kun kymmenen vuotta työstettyä yleiskaavaa raaskittiin tulostaa vain muutama kappale. Näistä valtakunnan aarteista suorastaan taisteltiin eikä kallisarvoisia teoksia tietenkään tohdittu sutata uusilla töherryksillä. Nyt päivityksistä puhutaan niin sujuvasti, että päivitetylle yleiskaavalle on oma nimikin, läsnäoleva kaava.
Kun asuinalueeksi osoitettuun kaupunginosaan aletaan suunnitella rakentamista, voidaan kaavaan yhdistää esimerkiksi liito-oravien ajantasaiset esiintymisalueet tai muita vuosien varrella tapahtuneita muutoksia.
”Sitä paikkatieto-ohjelma ei sentään kerro, että onko kaupunkirakenne hyvä”, Anne Karvinen-Jussilainen toteaa.
31.5.2010 16:08