Deklinaatio: Kuntarakenneuudistus ja paikkatietopalvelut
Kirjoittaja: Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto, matti.holopainen[at]kuntaliitto.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2008)
Kuntien palveluprosessien tehostaminen on ajankohtaista kuntaliitoksista tai ylikunnallisista palveluista riippumatta. Palvelutuotannolle asetetaan kasvavia laatu- ja tehokkuusvaatimuksia.
Kuntarakenneuudistus pyrkii tehostamaan kuntien palvelutuotantoa kasvattamalla kuntien kokoa tai tehostamalla kuntien yhteistyötä palvelujen tuotannossa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Paikkatiedot ovat keskeinen osa kunnan arkipäivää sekä hallinnon sisällä että asiakaspalvelussa.
Suomessa on 415 kuntaa. Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta. Liitosten tuloksena kuntien määrä vähenee 67:llä. Seuraavia kuntaliitoshankkeita valmistellaan virallisesti 20 kunnan osalta. Merkittävä osa näistä on monikuntaliitoksia. Palvelujen ylikunnallista järjestämistä koskeva onnistunut yhteistyö on usein ensiaskel kuntien yhdistymisessä.
Paikkatietotoimi edelläkävijä vapaaehtoisessa yhteistyössä
Paikkatietoyhteistyötä on tehty ensimmäisenä painettujen opaskarttojen tuotannossa. Nykyisiä yhteistyömuotoja ovat mm. opaskarttojen jatkuva ylläpito, sähköiset karttapalvelut internetissä, kaavan pohjakarttojen laadinta ja ylläpito, ilmakuvausten yhteishankinnat, maastomittaukset ja paikanmääritykset maastossa.
Lahden seutu on ollut paikkatietotoimen ylikunnallisen yhteistyön edelläkävijä. Nykyisellään viidellä seudun kunnalla on yhteinen paikkatietojärjestelmä, johon kunnan teknisen sektorin keskeiset toimintaprosessit kuten rakennusvalvonta ja maankäytön prosessit tukeutuvat. Seudulla on yhtenäinen Euref-tasokoordinaattijärjestelmä ja siellä tehdään laajaa paikkatietojen julkaisu- ja ylläpitoyhteistyötä. Lisäksi neljä muuta seudun kuntaa on ilmaissut halunsa liittyä yhteistyöhön.
Paikkatietotoimen haasteet lisääntyvät asemakaava-alueiden lukumäärän ja kunnan pinta-alan lisääntyessä
Liitoksissa, joissa kaupunkimaiseen keskuskuntaan liittyy maalaiskuntamaisia kuntia, haasteena ovat hyvinkin erilaiset toimintatavat, jatkuvassa ylläpidossa olevien paikkatietojen määrä, laatu ja ajantasaisuustavoitteet. Toisaalta kuntaliitoshanke on positiivinen mahdollisuus uudistaa ja tehostaa toimintatapoja sekä saada näkyvyyttä ja kipeästi kaivattuja lisäresursseja paikkatietopalveluille.
Tyypillisesti kuntaliitoshankkeeseen sisältyy asemakaavan pohjakarttojen ajantasaistaminen, kiinteistöjaotuksen tarkistusmittaukset sekä tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Jos yksi tai useampi yhteen liittyvistä kunnista toimii jo asemakaava-alueen kiinteistörekisterin pitäjänä, on maankäytön prosessien kokonaistehokkuuden kannalta perusteltua laajentaa kunnan kiinteistörekisterinpito käsittämään kaikki uuden kunnan asemakaava-alueet.
Sähköiset internet-karttapalvelut ja mobiilipaikannuspalvelut ovat tuoneet paikkatiedot laajasti kansalaisen tietoisuuteen, ulottuville ja arkikäyttöön. Julkishallinnon palvelujen toimialueiden laajentuminen ja niiden palvelutuotannon etäsijoittaminen sekä sähköiset toimintaprosessit ovat lisänneet kunnan tuottamien yksityiskohtaisten paikkatietojen käyttöä ja tiedon ajantasaisuuden merkitystä. Pystymmekö huolehtimaan ajantasaisen paikkatiedon saatavuudesta?
Tietopalvelurajapinnat ratkaisu valtakunnalliseen yhteistyöhön?
Kuntien tuottamaa paikkatietoa tarvitaan koko maan kattavien tietopalvelujen rakentamisessa. Yksityiset yritykset ja valtionhallinto tarvitsevat kunnista yhtenäisiä tietoaineistoja, jotta niiden oma toiminta olisi tehokasta ja tuottavaa. Pystyvätkö kunnat vastaamaan haasteeseen?
Kunnat ja Kuntaliitto ovat käynnistäneet keskeisten paikkatietojen yhtenäistämistä ja tietopalvelurajapintojen kehittämishankkeen valmistelun (KuntaGML-hanke) jo vuoden 2001 alussa. Valmisteluvaiheessa on tehty tiivistä yhteistyötä valtiovarain-, maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriön kanssa. Ensimmäinen toteutusvaihe, joka sisältää kaavan pohjakartta- ja asemakaavatiedot, valmistuu käyttöön otettavaksi vuoden 2009 alussa. Kukin kunta päättää käyttöönotosta itse.
Hankkeessa on käynnistysvaiheessa mukana 150 asukasluvultaan suurinta kuntaa tietojärjestelmätoimittajineen. Hankekunnissa asuu yhteensä yli neljä miljoonaa suomalaista. Ensimmäisen toteutusvaiheen rahoituksesta vastaavat kunnat ja Tekes. Hankkeen teknisten määrittelyjen saattaminen JHS-suosituksiksi sekä rajapintatoiminnallisuuden pilotointihanke on käynnistynyt KuntaIT:n rahoituksella.
Seuraavaa tietosisällön laajentamiseen tähtäävää vaihetta valmistellaan yhteistyössä KuntaIT:n kanssa. Tässä vaiheessa tietosisältöön on kaavailtu kuuluvaksi opastavat tiedot, rakennustiedot sekä kunnan ympäristötoimen tiedot.
Inspire-direktiivi ohjaa eurooppalaisen julkishallinnon paikkatietoyhteistyön kehittämistä ensisijaisesti komission ja jäsenmaiden välillä. Pystytäänkö samoja palvelu- ja tietorakenteita hyödyntämään kansallisesti julkishallinnon yhteistyötä kehitettäessä? Riittävätkö julkishallinnon tarpeista rakennettavat palvelut myös yritysten tarpeisiin?
Kuntarakenneuudistus parantaa kuntien mahdollisuutta aiempaa laajemmin ja kattavammin huolehtia ajantasaisten, kuntien toimintaprosesseissa syntyvien paikkatietojen tarjoamisesta muiden toimijoiden käyttöön.
29.6.2010 13:26