Helposti ymmärrettävät symbolit kriisinhallinnan tilannekuvakarttaan
Kirjoittajat: Jari Korpi ja Kirsi Virrantaus, TKK
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2008)
Tilannetietoisuus perustuu havaintoihin ja aiempiin henkilökohtaisiin kokemuksiin. Monikansallisessa kriisinhallinnassa tilannekuvan karttasymbolien on oltava ymmärrettäviä kulttuuritaustasta riippumatta. Suomi on mukana kehittämässä tilannekuvakarttaa siviilikriisinhallintaan.
Jokainen meistä ylläpitää koko ajan omaa tietoisuuttaan ympäröivästä maailmasta ja sen antamista mahdollisuuksista. Tilannetietoisuus on mentaali malli, joka muodostuu ihmisen mieleen havaittuihin tosiasioihin ja omaan kokemukseen perustuen. Tämä malli on subjektiivinen ja kaikilla erilainen johtuen koulutus-, kokemus- ja kulttuuritaustoista. Tilannetietoisuus on dynaaminen ja alati muuttuva tila.
Tilannetietoinen ihminen tietää mitä hänen ympärillään on ja voi päättää kuinka kulloinkin on parasta toimia. Oikea tilannetietoisuus on tärkeää liikenteessä, joukkuepelissä, työpaikan ihmissuhteissa. Tilannetietoisuudesta puhutaan kuitenkin eniten sotilaallisissa sovelluksissa. Käytetyt käsitteet ja teoriat on omaksuttu myös erilaisiin kriisinhallintasovelluksiin ja muun muassa pelastus- ja poliisitoimeen.
Kartta kertoo tilanteen
Monitoimijaisessa ja monikansallisessa siviilikriisinhallinnassa satojen yksilöiden ja kymmenien organisaatioiden tilannetietoisuudet olisi saatava integroitua jaetuksi tilannetietoisuudeksi. Tiedot olisi jaettava toisten toimijoiden kanssa, jotta päästäisiin tehokkaaseen resurssien hyödyntämiseen ja rationaaliseen toimintaan.
Tilannekuvakartta antaa hyvän työkalun tilanteen alueellisen ulottuvuuden esittämiseen ja hahmottamiseen. Se antaa siten vastauksen tilannetietoisuuden ydinkysymyksiin: mitä tapahtuu ja missä?
Tilannekuvakartta voi olla alueelliselta laajuudeltaan pienimmillään esimerkiksi huoneistopalon sammutuksessa yhden rakennuksen pohjapiirros. Suurimmillaan se voi olla kansainvälisessä kriisinhallinnassa useiden valtioiden kokoinen, jolloin tilannekuvakartalla esitetään tapahtumia ja resursseja kriisialueella. Nykyään tilannekuvakartat ovat osa tilannekuvajärjestelmää, jossa kartta saadaan kaikkien käyttäjien ylläpidettäväksi että käytettäväksi webbiportaalin avulla.
Suomi on ollut mukana monikansallisessa siviilikriisinhallinnan kokeilussa, MNE5:ssä (Multinational Experimentation 5), ja suomalaisten vastuulla on ollut toimijoiden välisen tiedonvaihdon tukeminen SHIFT (Shared Information Framework and Technology) –portaalin avulla. Suomalaisten kehittämä SHIFT tarjoaa muun muassa tilannekuvakartan, wiki-tyyppisen tietovaraston ja virtuaalikokouksen kaikkien kriisinhallinnassa toimivien käyttöön.
SHIFT:n kehittämisessä ovat realisoituneet jaetun tilanneymmärryksen luomisen ongelmat aina luottamuksen ja sitoutumisen ongelmista tilannekuvakartan oikein ymmärtämiseen. Jaetun tilannetietoisuuden ongelmia ei ratkaista pelkästään ymmärrettävällä karttasymboliikalla, mutta kognitiivisten ongelmien ratkaisu on jo pitkä harppaus kohti tiedonjaossa tarvittavaa yhteistä perustaa.
Yhteinen symboliikka helpottaa yhteistyötä
Tilannekuvakartat ovat kriisialueella työskenteleville oleellinen tiedon jakamisen ja vastaanottamisen väline. Oman organisaation tuottamia karttoja on helppo lukea, koska todennäköisesti tällöin käytetty symboliikka on lukijalle entuudestaan tuttua. Kansainvälisessä kriisinhallinnassa on kuitenkin 2000-luvulla keskitetty runsaasti huomiota eri toimijoiden väliselle tiedonvaihdolle, ja tämä tuo mukanaan tarpeen tulkita myös muiden toimijoiden käsitteitä ja symboliikkaa.
Helpompaa olisi, jos olisi olemassa yksi yhteinen symboliikka, jonka symbolit merkityksineen olisivat helposti ymmärrettävissä ja muunnettavissa toimijan itse käyttämään symboliikkaan. Tämänkaltaisen ns. väli-symbolisarjan kehittäminen kansainvälisen kriisinhallinnan tilannekuville oli yksi kriisinhallinnan yhteistyön edellytyksien parantamiseen tähtäävän SHIFT-projektin tavoitteista.
Yhteisen karttasymboliikan luomisessa täytyy ensimmäiseksi muistaa, että kyseessä on parhaimmillaankin kompromissi, joka ei kata yhdenkään toimijan tarpeita täydellisesti. Omassa operatiivisessa toiminnassaan kunkin tahon on helpointa käyttää omia symboleitaan, jotka on kehitetty juuri kyseisen tahon toimintaan. SHIFT:ssä kehitetyn yhteisen symboliikan tavoitteena on olla intuitiivisesti tulkittavissa, eli symbolien merkitys tulisi voida ymmärtää ilman symbolien opettelua ennakkoon. Tämän takia symbolien tulee olla piktografisia eli ikonisia. Ratkaisumalli on päinvastainen kuin sotilassymboliikassa ja pelastustoiminnan symboleissa, jotka ovat helposti piirrettäviä ja muistettavia taktisia merkkejä. Tämänkaltaiset taktiset merkit eivät kuitenkaan sovellu eri toimijoiden yhteiseksi symboliikaksi.
Kulttuurien monimuotoisuus on symbolien suunnittelussa suuri haaste, ja minimivaatimus on, että mitään toimijaryhmää ei saa loukata. Ihmiset lataavat herkästi symboleihin arvoja, joita toiset eivät tule edes ajatelleeksi. Esimerkiksi Punainen Risti tunnistetaan toimijana neutraaliksi, mutta sen symboli nähdään kristinuskoon viittaavana. Järjestö on saanut tunnuksikseen myös punaisen puolikuun ja punaisen daavidintähden. Länsimaissa punainen risti käsitetään yleiseksi lääkinnän symboliksi, mutta turkkilaisessa ambulanssissa on punaisen puolikuun kuva.
Läheskään kaikkien symbolien kohdalla ei jouduta miettimään sen arvolatautuneisuutta, vaan pelkästään ymmärrettävyyttä eri kulttuureissa. Joissain tapauksissa on valittava kulttuuririippumattomuuden ja enemmistön tottumuksen väliltä, sillä kulttuuririippumattomuuden nimissä ei voida vaarantaa symbolien ymmärrettävyyttä. Esimerkiksi radioaktiivisten aineiden tunnus on laajalti tunnettu, mutta ei kovinkaan intuitiivinen, ja jossain päin maailmaa symbolia ei todennäköisesti tunneta. Kuitenkin tässä tapauksessa merkki on niin laajalle levinnyt, että kulttuuririippumattomuuden kustannuksella on viisaampaa käyttää vakiintunutta symbolia kuin keksiä uusi, jota kukaan ei aluksi tunnistaisi.
Vaikka kriisinhallinnan karttasymboliikan suunnittelu saattaa mennä melko syvälliseksikin kulttuuritutkimukseksi, ei voida unohtaa karttamerkkien visuaalisia vaatimuksia: symboleista tulee muodostua yhtenäinen, selkeä ja laadukkaan näköinen sarja. Myös visuaalinen laatu vaikuttaa huomattavasti siihen, tullaanko suunniteltu merkistö hyväksymään toimijoiden keskuudessa, sillä huoliteltu visuaalinen ilme herättää luottamusta.
Haasteena sisällön harmonisointi ja integrointi
Oikein ymmärretty symboliikka on iso askel kohti onnistunutta kommunikaatiota. Tiedonvaihdon ja yhteisen tilanneymmärryksen muita tarkastelutasoja ovat muun muassa semanttinen käsitteiden harmonisoinnin taso, jonka ongelmia pyritään ratkaisemaan webbisovelluksissa mm. ontologioita kehittämällä.
Sähköisen kommunikoinnin sosiaalinen organisoituminenkaan ei ole suoraviivaista. Webbiportaalia ei välttämättä tule pitää yhdestä-moneen -rakenteisena, jossa käyttäjät tutkivat SHIFT:ä ja säilövät sinne keskitetysti tietonsa ja hakevat toisten sinne tallentamia tietoja. Verkottunut kommunikointi ja sen työkalut on haastava teknologiaympäristö myös jaetun tilannetietoisuuden kehittämisessä. Kun yksilöt kommunikoivat omissa sosiaalisissa verkostoissaan syntyy tilannetietoisuuden osamalleja. Kehitystyön haaste on näiden osamallien integrointi. Paikkatiedot toimivat tässä luonnollisena integraattorina.
Tässä artikkelissa kuvatun karttasymboliikan kehitystyön on tehnyt Teknillisessä korkeakoulussa, Maanmittaustieteiden laitoksella DI Jari Korpi. Kriisinhallinnan tarpeisiin kehitetty symboliikka on saanut myönteistä palautetta myös alan kotimaisilta toimijoilta, ja työ jatkuu symbolisarjan laajentamisella. Symboliikan rinnalla on kehitetty kriisinhallinnan käsitteiden ontologiaa sekä analysoitu kommunikointiin ja tiedonvaihtoon liittyviä prosesseja. SHIFT:n kehittäminen on ollut MNE5 -eksperimentaation aikana Puolustusvoimien vetämä projekti. SHIFT:n kehittämistyö jatkuu edelleen ja sen tuotteistamisesta vastaa IBM Finland. Sovellus perustuu Insta DefSecin kehittämään iCM (interorganisational Crisis Manager) –sovellukseen.
Jari Korpi toimii tutkijana TKK:n maanmittaustieteiden laitoksella ja tekee väitöskirjaa karttatuotteiden esteettisistä tekijöistä. Sähköposti: jari.korpi[at]tkk.fi
Kirsi Virrantaus toimii professorina TKK:n maanmittaustieteiden laitoksella ja johtaa geoinformatiikan ja kartografian tutkimusryhmää. Sähköposti: kirsi.virrantaus[at]tkk.fi
29.6.2010 08:51