Käytettävyys osaksi karttasovelluksen suunnittelua
Kirjoittaja: Annu-Maaria Nivala
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2008)
Jos tarjolla on useita samanlaisia tuotteita samanlaisella teknologialla toteutettuna, saattaa helppokäyttöisyys ratkaista tuotteen houkuttelevuuden.
Internet-karttasovellukset tarjoavat käyttäjille karttojen lisäksi erilaisia työkaluja ja oheispalveluja, kuten osoite- ja reittihakutoiminnallisuuksia. Nykyään myös käyttäjien mukanaan kuljettamat päätelaitteet, kuten matkapuhelimet, navigointilaitteet ja kämmentietokoneet, tarjoavat sovelluksia navigoinnin ja paikannuksen tueksi.
Vuorovaikutteisten karttasovellusten myötä sovelluskehittäjät ovat joutuneet uusien haasteiden eteen. Perinteiset kartan suunnittelu- ja arviointimenetelmät eivät enää ole välttämättä riittäviä uusien käyttäjäryhmien, käyttötilanteiden ja päätelaitteiden huomioonottamiseen tuotekehityksessä. Kuinka voitaisiin ottaa paremmin huomioon se, että kehitettävät vuorovaikutteiset karttasovellukset vastaisivat uusien käyttäjäryhmien tarpeisiin? Miten eri karttasovellusten suunnittelussa taattaisiin se, että ne olisivat helppoja käyttää ja tukisivat käyttäjien moninaisia tehtäviä ja käyttötilanteita?
Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys ymmärtää kuluttajaa
Käytettävyyssuunnittelussa tuotteen käytettävyyttä eli helppokäyttöisyyttä tarkastellaan erilaisin mittarein eri vaiheissa tuotekehitystä. Tietoa käyttäjistä, heidän tehtävistään ja käyttötilanteistaan kerätään käytettävyysmenetelmien, kuten käyttäjien haastattelujen, havainnoinnin, ryhmäkeskustelujen, tai vaikkapa olemassa olevan järjestelmän käytettävyyden arviointien, avulla. Tämän kautta pyritään saamaan syvällinen ymmärrys tuotteen tulevien käyttäjien tarpeista ja siitä mitä käytettävyys tarkoittaa juuri kyseisen tuotteen kannalta.
Kerätyn tiedon perusteella pystytään todennäköisesti suunnittelemaan tuotteita, joiden avulla käyttäjät pystyvät tekemään haluamansa tehtävät sekä saavuttamaan tehtäviin liittyvät tavoitteensa tehokkaasti ja helposti kyseisessä käyttötilanteessa. Käyttäjäkeskeisyys on yleistymässä, ja sen hyödyt ovat jo yleisesti hyvin pitkälle tunnustettuja. Useat ISO-standardit antavat suosituksia siitä, kuinka käyttäjäkeskeistä näkökulmaa voidaan hyödyntää ohjelmistosuunnittelun yhteydessä.
Käytettävyysmetodien mukaan ottaminen tuotekehityksessä ei kuitenkaan ole aina suoraviivaista. Tähän vaikuttaa se, että sovelluskehityksessä on usein jo pitkät perinteet - aiemmin käytetyt menetelmät ovat tuttuja ja turvallisia. Näin on myös karttasovellusten kohdalla. Tämän takia tarvittaisiin tietoa ja ohjeistusta siitä, mitä käytettävyys tarkoittaa kyseiselle sovellusalueelle ja miten eri käytettävyysmenetelmiä voi hyödyntää karttasovellusten tuotekehityksessä.
Internet-karttasovelluksien käytettävyydessä paljon ongelmia
Glasgow’n yliopiston tietotekniikan osaston ja Geodeettisen laitoksen geoinformatiikan ja kartografian osaston yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa haettiin tietoa siitä, onko nykyään laajasti käytössä olevissa Internet-karttasovelluksissa käytettävyysongelmia, ja jos on, niin miten nämä voitaisiin välttää tulevaisuuden sovelluksia kehitettäessä?
Tutkimuksessa arvioitiin neljää kansainvälisesti tunnettua karttasovellusta: Google Maps, MSN Maps & Directions, MapQuest ja Multimap. Kukin sovellus arvioitiin neljän testikäyttäjän ja neljän asiantuntijan avulla. Testikäyttäjät käyttivät kahta sovellusta käytettävyyslaboratoriossa ennalta määritettyjen tehtävien avulla. Käytettävyystesti nauhoitettiin videolle, josta myöhemmin analysoitiin käyttäjien kohtaamia ongelmatilanteita karttasovellusten käytössä. Asiantuntija-arvioinneissa kartografit ja käytettävyysasiantuntijat kävivät läpi kyseisiä sovelluksia ja raportoivat löytämistään ongelmista.
Arvioinneissa löydettiin yhteensä 343 käytettävyysongelmaa- Ongelmien kokonaismäärä ei kuitenkaan kerro kaikkea, minkä vuoksi ongelmat luokiteltiin eri vakavuusluokkiin: 33 erittäin vakavaa käytettävyysongelmaa (jotka saattavat estää käytön kokonaan), 138 isohkoa ongelmaa, 127 vähäisempää ongelmaa ja 44 pientä, usein vain kosmeettista, ongelmaa.
Havaitut ongelmat liittyivät käyttöliittymään, karttaan, erilaisiin hakuoperaatioihin sekä apuun ja ohjeistukseen, jota käyttäjät olisivat tarvinneet erilaisissa tilanteissa. Ainakin osa löydetyistä käytettävyysongelmista, erityisesti vakavat ongelmat, olisi todennäköisesti voitu estää sisällyttämällä käytettävyysarviointeja jo sovellusten suunnitteluvaiheeseen.
Rumat kartat, hankalat toiminnot
Karttasovellusten käytettävyydessä pätee yleinen sääntö: ensivaikutelma on tärkeä. Käyttäjän pitää saada heti kuva siitä, mihin käyttöön sovellus on tarkoitettu ja kuinka sitä voi käyttää. Karttatyökalujen tulee olla helposti löydettävissä ja järkevästi ryhmiteltyinä. Koska karttasovellukset ovat hyvin visuaalisia luonteeltaan, käyttäjät kokivat vilkkuvat mainokset ja sekavat käyttöliittymät häiritsevinä ja turhauttavina. Nykyajan Internet-surffaaja vaihtaa hyvin nopeasti toiseen sovellukseen, mikäli hän tuskastuu jonkin sovelluksen käytössä jo ensi minuuteilla.
Useat käyttäjät kommentoivat joidenkin sovellusten karttojen olevan ”ihan kammottavan näköisiä”. Joko värit olivat räikeät tai epäintuitiiviset, tai kartat olivat levottomia liiallisen tietosisällön takia. Jokainen kartta ja sen esittämä tieto tulisi suunnitella juuri kyseistä päätelaitetta ja käyttötilannetta varten. Paperikartoista skannatut näkymät eivät ole tämän päivän tekniikkaa ja karkottavat käyttäjät heti kömpelyydellään ja vanhanaikaisuudellaan. Käyttäjät kaipasivat myös vuorovaikutteisempia karttoja, joista voi itse vaikkapa valita esitettäviä kohdeluokkia, lisätä omia kohteitaan kartoille tai osoittaa karttasymbolia kohteen ominaisuustietojen näyttämiseksi käyttäjälle.
Suuri osa havaituista käytettävyysongelmista liittyi osoite- ja reittihakupalveluihin siitäkin huolimatta, että näiden toimintojen käytön osaaminen on keskeistä Internet-karttasovellusten kannalta. Moni käyttäjä ei esimerkiksi löytänyt ”Lontoota” karttapalvelusta, koska hakuoperaatioiden oletusarvot olivat joko vaikeasti ymmärrettävissä tai piilotettuna (käyttäjät eivät huomanneet vaihtaa oletusarvoa USA Euroopaksi). Hakuoperaatiot, ja varsinkin niiden tarjoamat tulokset, tuottivat myös paljon päänvaivaa käyttäjille. Käyttäjä ei joko tiennyt millä perusteilla haku toteutettiin tai huomannut tai ymmärtänyt hakutuloksen visualisointia kartalla.
Ongelmia esiintyi myös sovellusten käyttämässä terminologiassa: tutkimukseen osallistui monta henkilöä, jotka eivät olleet kuulleetkaan termeistä ”topologia” ja ”koordinaatit”, ja joille esimerkiksi mittakaavan ilmaiseminen suhdelukuna ei sanonut mitään. Karttasovellusten käyttöön liittyy myös monenlaisia vaikeahkoja toiminnallisuuksia, kuten zoomauksia, jotka vaativat ymmärrystä eri mittakaavoista ja tiedon sisällön ja esitystavan muuttumisesta eri mittakaavaisissa kartoissa. Käyttäjiä pitäisi tukea tällaisissa tilanteissa ja heille tulisi tarjota tietoa siitä, mitä sovellus tekee kunakin hetkenä (esimerkiksi isojen karttatiedostojen lataamisen kestävän kauan aikaa). Oli myös käyttäjien kannalta kriittistä, että sovelluksien tarjoamat avut käyttöön sekä karttaselosteet olivat joko vajavaiset tai puuttuivat kokonaan.
Onko käytettävyysnäkökulma vaivan väärti?
Geodeettinen laitos haastatteli vuonna 2005 seitsemää suomalaista paikkatietosovelluksia kehittävän yrityksen edustajaa käytettävyysmenetelmien hyödyistä ja haitoista. Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen koettiin säästävän kuluja, koska tuotekehitys ohjautuu heti vastaamaan perusteellisesti selvitettyihin käyttäjävaatimuksiin. Käytettävyysnäkökulman nähtiin myös auttavan suunnittelemaan tuotteita, jotka täyttävät käyttäjävaatimukset paremmin. Käytettävyysnäkökulman sisällyttäminen projektitarjoukseen voi lisäksi antaa positiivisen kuvan yrityksestä. Jos moni yritys tarjoaa tuotteita samanlaisella teknologialla toteutettuna, niin helppokäyttöisyys saattaa olla viime kädessä se, mikä tekee kyseisestä tuotteesta käyttäjälle muita houkuttelevamman.
Käytettävyysnäkökulmien sisällyttäminen tuotekehitykseen koettiin kuitenkin haastavaksi, koska menetelmät eivät olleet tunnettuja eikä ollut tietoa, missä vaiheessa tuotekehitystä eri menetelmiä voi käyttää ja miten. Lisäksi karttasovelluksia kehittävien yrityksien resurssit ovat Suomessa suhteellisen pienet, kun sovelluksia suunnitellaan suppealle käyttäjäkunnalle. Tämän vuoksi käytettävyysmenetelmien sisällyttäminen projektiin ei ole aina mahdollista.
Tulevaisuuden karttapalvelut ja käytettävyys?
Tulevaisuuden karttasovelluksiin vaikuttava teknologian kehitys voi liittyä vaikkapa lisättyyn tai virtuaalitodellisuuteen tai kaikkialla läsnä olevaan, ubiikkiin, tieto- ja viestintätekniikkaan. On myös visioitu, että tulevaisuuden karttapalvelut mukautuvat käyttäjävaatimuksiin tarjoamalla automaattisesti erilaisia kartta- ja käyttöliittymävaihtoehtoja muuttuviin käyttötilanteisiin sekä erilaisille käyttäjäryhmille ja päätelaitteille.
Mutta ennen kuin tämä toteutuu, tarvitaan paljon tutkimusta potentiaalisten käyttäjien, heidän tarpeidensa, tehtäviensä ja käyttötilanteidensa ymmärtämiseksi. Tässä tiedonkeruussa käytettävyysmenetelmät tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa.
Kirjoittaja väitteli karttasovelluksien käyttäjäkeskeistä tuotekehityksestä Teknillisestä korkeakoulusta, Tietotekniikan osastolta, vuonna 2007. Väitöskirjan, Usability perspectives for the design on interactive maps, voi tilata Geodeettisen laitoksen kirjastosta (kirjasto[at]fgi.fi). Sähköposti: annumaaria[at]gmail.com
Luettavaa aiheeseen liittyen
J. Nielsen, 1994. Usability Engineering.
http://www.usabilitynet.org/home.htm
Nivala, A.-M., Brewster, S.A. and L.T. Sarjakoski, 2008. Usability Evaluation of Web Mapping Sites. The Cartographic Journal, Use and Users Special Issue, 45 (2): 129–138. The British Cartographic Society 2008.
Nivala, A.-M., Sarjakoski, L.T. and T. Sarjakoski, 2007. Usability Methods' Familiarity among Map Application Developers. International Journal of Human-Computer Studies, 65 (9): 784-795, Elsevier.
29.6.2010 08:47