Deklinaatio: Käyttäjälähtöinen ajantasaistus edellyttää metadataa
Kirjoittaja: Sakari Viertiö, Karttakeskus, sakari.viertio[at]karttakeskus.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2009)
Navigoinnissa ajantasaisuus ohittaa tärkeydessä geometrian. Käyttäjälähtöinen ajantasaistus on tällöin nerokas keksintö.
Kartta-aineistoja on pyritty pitämään ajan tasalla siitä lähtien, kun niitä on laadittu. Ajantasaistusta varten on yleensä kehitetty oma alkuperäisen tuotantoprosessin kanssa enemmän tai vähemmän yhtenevä menetelmä. Laajoilla alueilla, kuten koko valtakunnan tai koko kunnan aluetta koskevissa kartoissa ja kartastoissa, ajantasaistus oli usein syklitetty siten, että osa tai koko alue tuli ajantasaistettua jollakin aikataululla. Näin erityisesti ns. yleiskarttojen osalta.
Puhtaasti teemakarttojen osalta ajantasaistus oli syklitetty useimmiten siten, että teema ajantasaistettiin paljon ns. pohjaa useammin. Eräs yleisperiaate oli se, että koordinaatistopohjaisten karttojen tarkkuus (0,1-0,2 mm kartan mittakaavassa) ei saanut heikentyä. Mikäli tämä ehto ei toteutunut, saatettiin tarkkuudeltaan poikkeava tieto painaa kartoille eri värillä. Suomessa käytettiin tähän tarkoitukseen maastokartoissa usein violettia. Kartan geometrinen tarkkuus oli siis ajantasaisuuteen verrattuna vähintään samanarvoinen tekijä.
Muutama vuosi sitten alkoi keskisestä Euroopasta kuulua tarinoita siitä, kuinka suuret lähinnä navigaattoridatoja keräävät yhtiöt olisivat luopumassa omaehtoisesta ajantasaistuksesta ja perustavan ajantasaistuksen datan käyttäjien varaan. Ajatus tuntui ensi kuulemalta oudolta. Kuka vastaa tiedon oikeellisuudesta, miten ollaan varmoja, että ilmoitettu virhetieto on oikea, katoaako aineistojen homogeenisuus, mitä tapahtuu geometriselle tarkkuudelle jne?
Navigoinnilla vain yksi tavoite
Jos tarkastelemme nykyaikaista karttadataa ensisijaisesti navigoinnin kannalta, on syytä miettiä uudestaan kysymys tarkkuuden ja ajantasaisuuden suhteen. Navigoinnilla on yleensä vain yksi tavoite: päästä perille. Joko mahdollisimman nopeasti tai mahdollisimman lyhyesti. Matkailutietokannoissa on toki muitakin tavoitteita. Päästä perille -ajatuksesta seuraa välittömästi se, että datan pitää olla mahdollisimman hyvin ajan tasalla, jotta nopein tai lyhin reitti löytyisi.
Geometrinen tarkkuus on toki edelleen tärkeää erityisesti taajamanavigoinnissa (kaistat jne.) mutta tärkeys painottuu ajantasaisuuteen. Jos datasta puuttuu tieto, navigointi ei tuota optimaalista tulosta. Jos tieto on datassa, vaikkakin hieman puutteellisella tarkkuudella, navigointi onnistuu. Jos tiedon tarkkuus on puutteellinen, voi tarkat koordinaatit katsoa navigaattorista tai selvittää erikseen myöhemmin.
Jos yhteisöllistä ajantasaistusta vertaa edellisen kohdan ajatuksiin, on varmaankin todettava, että kehitetty menetelmä on suorastaan nerokas. Datan käyttäjän suostumuksella datan toimittaja lukee käyttäjän navigaattorista tämän ajamat reitit samalla kertaa, kun käyttäjä internetin välityksellä ajantasaistaa oman datansa. Toisaalta ainahan karttojen, erityisesti teemakarttojen, ajantasaistuksessa on hyödynnetty yleisövihjeitä. Nyt kyse on vain siitä, että prosessi perustuu lähes täysin käyttäjien palautteeseen.
Toinen kysymys on sitten saatujen tietojen luotettavuus ja niiden tarkkuus. Tässä on olemassa kaksi eri käytäntöä. Toisessa tieto menee kuluttajalta suoraan datan ylläpitäjälle, joka kerää tiedot ja tekee omien kriteeriensä mukaiset päätökset siitä, milloin tieto on luotettavaa ja milloin se vaatii lisätarkistuksia. Datan omistaja myös päättää, milloin tieto liitetään dataan ja se on ”julkaisukelpoista”. Tässä prosessissa data säilyy luotettavana ja tarkkuudeltaan riittävänä.
Väljempi käytäntö on sellainen, jossa kuluttajat vapaasti internetissä datan omistajan sivuilla tai muutoin esittävät kommenttejaan ja havaitsemiaan puutteita ja virheitä. Datan omistajat toki seuraavat näitäkin ”markkinoita” ja ottavat niistä tietoa, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tässäkään tapauksessa, kuten maksuttomassa internet-tiedossa muutenkaan, ei ole ”vastaavaa päätoimittajaa”.
Helpompaa mutta vaativampaa
Karttadatan ajantasaistus on tullut toisaalta helpommaksi toisaalta vaativammaksi. Helpompaa se on siksi, että tarvittavaa tietoa on helpommin saatavilla internetissä ja muualla. Tieto on lisäksi halpaa tai usein täysin ilmaista. Vaativampaa se on siksi, että vapaasti saatavilla olevan tiedon luotettavuus ja tarkkuus on tarkistettava. Tämä taas saattaa usein olla varsin työlästä ja vaatii ammattitaitoa.
Tulevaisuudessa, kun paikkatietoaineistoja on enemmän ja enemmän, on syytä painottaa paria asiaa. Ensiksikin aineistojen omistajien, erityisesti viranomaistahojen, yhteistyön on toimittava hyvin ja tietojen kulun on oltava esteetöntä. Tältä osin Suomessa ollaan jo hyvässä alussa. Digiroad perustuu viranomaisyhteistyöhön ja esim. maastotietokannan ylläpidossa on runsaasti viranomaisyhteistyötä.
Toiseksi tärkeimmistä aineistoista on oltava käsillä riittävä metadata, jotta käyttäjä voi arvioida tarvitsemansa datan laatua niin luotettavuuden kuin tarkkuudenkin suhteen. Sanotaan, että kaikki tapahtuu aikanaan. Niin nytkin. Internetin leviäminen on jälleen saavuttanut uuden aluevaltauksen, paikkatietodatan ajantasaistuksen.