Kuntaliitoksen lonkerot ulottuvat tilastoista taimikoihin
Kirjoittaja: Katri Isotalo, katri.isotalo[at]viestintaisotalo.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2009)
Osa-alueiden merkitys kasvaa tilastoinnissa
Moni tilastovertailu on saamassa uuden selittävän tekijän – kuntaliitoksen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä on tullut kunnan sisäistä muuttoliikettä. Saloon huristellaan nyt töihin oman kunnan alueelta, ja Kouvolasta tuli vuoden vaihteessa harvaanasuttu kunta.
Tilastokeskuksen noin 200 tilastosta yli puolet julkaistaan alueittain. Useimmiten käytetty jako on kunta tai jokin muu hallinnollinen aluejako.
Hallintoalueet ovat muuttuneet ennenkin, mutta kuluvan vuoden alusta voimaan tulleet kuntaliitokset toivat niin paljon muutoksia kerralla, että asiaan valmistauduttiin Tilastokeskuksessa tavallista perusteellisemmin. Etukäteen selvitettiin muun muassa isojen tilastoaineistojen käyttäjien toiveita ja aineistojen mahdollisuuksia taipua muutoksiin. Tuloksena syntyi uusi suositus siitä, miten Tilastokeskuksen sisällä käytetään kuntapohjaisia alueluokituksia. Perusalueluokitukset päivitetään ja julkaistaan käsikirjana vuosittain. Muita alueluokituksia tarvitaan tilastojen kuvauskyvyn ja erilaisten tiedonkäyttäjien tarpeiden vuoksi. Myös eri tilastojen aikasarjojen ylläpitoa on yhdenmukaistettu.
- Lähes kaikki kunnat on jo aiemmin jaettu osa-alueisiin. Nyt monet kunnat ovat ottaneet osa-aluetarkastelun yhdeksi tasoksi vanhan kuntajaon. Osa-alueiden merkitys kasvaa, kertoo kehittämispäällikkö Marja Tammilehto-Luode Tilastokeskuksesta. Myös erot kuntien välillä kasvavat.
- Käyttäjiltä on tullut kommentteja, että kunnat ovat jo liian isoja. Esimerkiksi kaupunki-maaseutu-ulottuvuus on kuntapohjaisessa tarkastelussa häviämässä, Tammilehto-Luode jatkaa. - Myös tiedon tuotannossa kunnat ovat eri asemassa, kun pienistä kunnista tuotetaan samat tiedot kuin pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista. Pääkaupunkiseudulla kaupunginosat vastaavat monin tavoin pieniä kuntia.
Suurimmat ongelmat vertailtavuudessa koskevat kuntakohtaisia kaupunki-maaseutu-luokituksia ja työssäkäyntialueita. Aikasarjojen päivittäminen uusimman alueluokituksen mukaisiksi on joskus työlästä. Muuttuvat alueluokitukset muuttavat myös aikasarjojen kuvaamia muutoksia.
Kuntaliitosten lisäksi vertailtavuutta heikentävät kuntayhtymien muuttuvat toimenkuvat. Kun kunta siirtää sosiaali- ja terveyspuolen tehtäviä tai opetustoimet kuntayhtymälle, häviää taloutta kuvaavien lukujen vertailtavuus aikaisempiin tilastoihin.
Tilastokeskuksen verkkosivuilla kuntaliitosten aiheuttamiin kysymyksiin tarjotaan muun muassa luokitusavaimia. Tavoitteena on tuoda tilaston kuvauksissa alueluokitukset ja tilastojen mahdollisuudet käyttää eri alueluokituksia paremmin esiin. Tilastokeskus on myös julkaissut tietoja kuntaliitosten aiheuttamista muutoksista esimerkiksi maankäytön jakaumiin.
Tilastokeskus tekee tilaustyönä selvityksiä myös kuntaa pienemmiltä alueilta pääasiassa kunnan osa-alueiden, tilastoruudukoiden tai postinumeroiden perusteella. ”Olemme pohtineet, missä vaiheessa tämä työ pitäisi olla asiakkaalle maksutonta. Uskon, että siihen siirrytään vähitellen”, Tammilehto-Luode pohtii.
Metsäkeskusmuutokset suuri työ
- Toivottavasti tällaista vuotta ei tule toista, huokaistiin metsäkeskuksissa kuntaliitosurakan jälkeen.
Metsäsektorilla tilastointi ei perustu kuntajakoon vaan 13 alueellisen metsäkeskuksen aluejakoon, joten kuntaliitokset eivät aiheuta suuria tilastotietojen vertailtavuusongelmia, ellei kunta siirry kokonaan tai osittain toisen metsäkeskuksen alueelle. Työtä ja hikeä aiheuttivat sen sijaan rekisterinumeroiden muutokset, kun kunta tai sen osa siirtyi toisen metsäkeskuksen alueelle.
Kaikki Suomen lähes 12 miljoonaa yksityisen omistamaa metsäkuviota löytyvät alueellisten metsäkeskusten metsävara ja –suunnittelujärjestelmästä, jonka ylläpidosta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Alueelliset metsäkeskukset ylläpitävät järjestelmän tietosisältöä, ja ne tekivät myös suurimman työn, kun rekisterinumeroita piti kuntaliitoksen myötä muuttaa.
Metsäsuunnittelujärjestelmän lisäksi Tapion Metsävarat ja markkinointi –tiimi vastaa Metsäkeskusten maanlaajuisesta asiakas- ja kiinteistörekisteristä, josta metsäsuunnittelujärjestelmä hakee kiinteistö- ja omistajatiedot. Rekisterissä on noin 1,2 miljoonaa kiinteistötunnusta ja noin 700 000 asiakasta.
Kiinteistötunnusten muutos aiheuttaa Tapiossa, metsäkeskuksissa ja tietojärjestelmän toimittajalla paljon työtä, sillä vanhaa kiinteistötunnusta ei voi pelkästään korvata uudella, vaan viranomaistapahtumat on saatava seuraamaan kiinteistön mukana.
Tätä varten Tapiossa kehitettiin 2000-luvun alussa erillinen kuntafuusio-ohjelma. Tarpeen laukaisi Jämsän siirtyminen kuntaliitoksen yhteydessä metsäkeskuksesta toiseen vuonna 2001.
Metsäkeskusten tietojärjestelmissä kunta on jaettu kiinteistötunnusten lisäksi suunnittelualueisiin, jotka jakaantuvat lohkoihin ja metsäkuvioihin. Kuntaliitosten yhteydessä myös tämä numerointi pitää muuttaa, jotta päällekkäisiä numeroita ei synny. Eniten työtä kuntamuutoksissa aiheuttaa yksittäisen kiinteistön tai metsäkuvion siirtyminen toisen metsäkeskuksen alueelle. Tällä kertaa ongelmallisin kunta oli Kokkola. Siellä muuttui metsäkeskuksen raja siten, että se kulkee nyt uuden Kokkolan kunnan halki. Metsäkuviokohtaiset numerot oli uusittava päällekkäisyyksien välttämiseksi käsin. Oman haasteensa toivat toisen metsäkeskuksen puolelle jääneet enklaavit.
- Metsäkuvioiden numerointi periytyy 1970-luvulta eikä sillä ole suoraa yhteyttä kiinteistötunnuksen muodostumisen hierarkiaan. Uuden metsätietoja käsittelevän tietojärjestelmän myötä pääsemme parin vuoden kuluttua pelkästään kiinteistötunnuksiin perustuvaan tunnistehierarkiaan, kertoo järjestelmästä vastaava Esa Ärölä.
Metsäsuunnittelujärjestelmän tietokannat on hajautettu metsäkeskuksittain 13 palvelimelle, ja tiedot haetaan niistä SQL-kyselynä.
Käsitöitä arki-iltaisin
- Toivottavasti tällaista vuotta ei tule toista, huokaa metsätietojärjestelmien asiantuntija Sari Aldén siitä huolimatta, että muutokset saatiin Tapiossa ja metsäkeskuksissa tehtyä hyvinkin aikataulussa. Aldén vastasi kuntaliitosmuutoksien suunnittelusta ja ohjeistuksesta.
Projektin suunnittelu aloitettiin jo edellisen vuoden keväällä. Toteutukseen päästiin helmikuun alussa 2009 sen jälkeen, kun tammikuussa oli kerätty vuoden 2008 tiedot erilaisiin raportteihin ja tilastoihin. Työhön kului kolme kuukautta eli valmista tuli huhtikuun lopussa.
Toiveena olisi kiinteistötunnusten muutosten pysyminen kunta ja kylä –tasolla, sillä kaikki talo- ja tilamuutokset on tehtävä käsin.
Asiakas- ja kiinteistörekisterin muutokset teki tietojärjestelmätoimittaja. Muutokset tehtiin kahden viikon aikana arki-iltaisin, jolloin vältyttiin tietokannan käyttökatkoilta varsinaisella työajalla. Valmisteluun ja jälkitöihin osallistuivat järjestelmätoimittajan lisäksi myös metsäkeskukset ja Tapio. Kaiken kaikkiaan kuntaliitosten vaatimiin tietojärjestelmämuutoksiin kului Aldénin ja Ärölän mukaan karkeasti arvioituna metsäkeskusten työpanosta puolikas henkilötyövuosi.
- Tämä perustui siihen, että vastaavasta työstä on kokemusta aikaisemmilta vuosilta ja kaikissa metsäkeskuksissa oli osaavat ja kokeneet pääkäyttäjät. Jos tämä olisi ollut ensimmäinen kerta, työmäärä olisi varmasti ollut kaksinkertainen.
4.6.2010 14:18