Paikkatiedot matkalla uuteen kotiin
Kirjoittaja: Kirsi Mäkinen
Artikkeli pdf-muodossa (positio 4/2008)
Jyväskylän seudun kuntaliitoksen valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa. Tekemistä riittää ennen kuin kaikki aineistot ovat hyvässä järjestyksessä yhteisessä järjestelmässä.
Asukasmäärissä mitaten Suomen historian suurin kuntaliitos toteutuu tämän vuoden lopussa, kun Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostavat 1.1.2009 lähes 130 000 asukkaan uuden Jyväskylän kaupungin.
Vaikka uusi kunta aloittaa toimintansa vasta vuoden vaihteessa, muutos näkyi kaupungin arjessa jo lokakuun alussa: haastattelua tekemään tullut toimittaja pölähti lehtiöineen suoraan muuttolaatikoiden keskelle. Tonttiosastolla tehtiin tilaa maalaiskunnasta saapuville uusille työkavereille.
- Rakennusvalvonnan palvelupiste muuttaa uusiin, yhteisiin tiloihin jo nyt. Maalaiskunta palvelee nykyisiä asiakkaitaan nykyisillä järjestelmillä, mutta uudessa osoitteessa, paikkatietoinsinööri Janne Hartman Jyväskylän kaupungin tonttiosastolta selittää.
Asiakkaille muutos ei ole kovin suuri, sillä maalaiskunnan kunnantalo sijaitsee Jyväskylän kaupungin alueella vain parin kilometrin päässä uudesta palvelupisteestä. Korpilahtelaisia ei muutos vielä kosketa. Heillä palvelut siirtyvät uuteen osoitteeseen vasta vuoden vaihteessa.
Tuumasta toimeen rivakasti
Nykyinen Jyväskylän kaupunki on tiiviisti rakennettu taajama, joka mahtuu 15 km x 15 km ruudun sisään, ja kaupunki on pitänyt yllä kantakarttaa koko alueeltaan. Liitoksen yhteydessä tilanne muuttuu, kun kaupungin pinta-ala 11-kertaistuu. Pohdittavaa onkin riittänyt siinä, kuinka yhdistyvien kuntien karttatiedot saadaan sovitettua yhteen.
- Toimeen tartuttiin heti kevättalvesta kun tieto yhdistymisestä tuli. Otimme yhteyttä maalaiskunnan ja Korpilahden väkeen, sovimme tapaamisista ja aloitimme käytännön asioiden miettimisen, selostaa Janne Hartman.
- Paikkatietoihin liittyviä asioita on pohdittu kolmen hengen voimin. Porukastamme kaksi on kaupungista ja yksi maalaiskunnasta. Ensimmäiseksi oli tehtävä päätös tietojärjestelmästä. Meillä on käytössä Teklan järjestelmät, maalaiskunnassa Logican. Päätös syntyi lopulta melko helposti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Kaupungin siirtyminen Logicaan olisi vaatinut selvästi enemmän työtä kuin maalaiskunnan siirtyminen Xcityyn.
Kun päätös järjestelmästä oli tehty, käytiin aineistojen kimppuun. Työ aloitettiin inventoimalla siirrettävät aineistot, niiden sisältö ja ajantasaisuus. Käytännössä selvittely on koskenut ainoastaan maalaiskuntaa. 5000 asukkaan Korpilahdesta siirretään vain rakennusvalvonnan tiedot.
- Kävimme kaikki paikkatietoaineistot systemaattisesti läpi ja mietimme, mitä niille on tehtävä. Aineistoja on siirretty testimielessä, jotta näemme miten homma toimii ja millainen työ aineistojen yhdistämisessä loppujen lopuksi on. Eniten työtä tulee olemaan aineistojen yhteensovittamisessa kuntien rajalla. Se vaatii käsityötä, kuvailee Janne Hartman tämän hetken tilannetta.
Koordinaatistokin pistetään uusiksi
Jyväskylässä on päätetty siirtyä samalla uuteen koordinaatistoon. Kaupungin alueella on ollut käytössä kaksi koordinaatistoa, ja tilanteesta halutaan nyt eroon. Jyväskylän kaupungilla on ollut oma paikallinen koordinaatistonsa lukuun ottamatta Säynätsaloa, joka on ollut kkj:ssä samoin kuin Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta.
Aineistot siirretään tietokantaan ensin omissa koordinaatistoissaan. Koko tietokanta muunnetaan EUREF-koordinaatistoon kerta heitolla myöhemmin keväällä, kun on saatu varmistettua, että aineistojen siirto on muilta osin onnistunut.
- Korkeusjärjestelmää ei tässä vaiheessa muuteta, vaikka Säynätsalo ja Korpilahti ovat eri korkeusjärjestelmässä kuin muu Jyväskylä. Korkeusjärjestelmän muutos edellyttäisi myös korkeuskäyrien laskemista uudelleen. Se taas vaatii, että kunnan alueelta on riittävän tarkka korkeusmalli, josta uudet käyrät saadaan laskettua, Janne Hartman selostaa.
Kantakartan siirto testattu
Kiinteistörekisteri ja -rekisterikartta sekä kaavan pohjakartta eli kantakartta ovat kunnan toiminnassa kaikkein keskeisimmät paikkatietoaineistot. Liitoksen myötä Xcityssä ylläpidettävän tarkan kantakartan määrä tuplaantuu. Uudessa Jyväskylässä tarkkaa kantakarttaa tulee olemaan noin neljännes kunnan alueesta. Koko kaupungin alueelta ei kantakarttaa jatkossa ylläpidetä, vaan tarkin koko kunnan kattava aineisto saadaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.
- Suurin työ on ollut kantakartta-aineiston koodivastaavuustaulukoiden laatiminen, mikä vei noin viikon. Pieniä eroja löytyy, sillä kantakartan luokitteluohjeita on sovellettu kunnan omiin tarpeisiin, ohjeisiin on esimerkiksi lisätty jotain kunnalle tärkeitä erityiskohteita. Mihinkään ylipääsemättömiin ongelmiin emme kuitenkaan ole törmänneet, kertoo Hartman.
Aineiston siirto on testattu ja se toimii. Tarvitaan enää pientä hienosäätöä ja kaiken pitäisi olla kunnossa. Ainoastaan korkeuskäyrien muunnos vaati hieman enemmän virittelyä kohteiden suuren lukumäärän vuoksi.
Pyykit ja kaavat teettävät työtä
Kiinteistörekisterikartan osalta menettely on suoraviivainen. Uudet alueet saadaan kaupungin järjestelmään valtakunnallisesta Kiinteistötietojärjestelmästä. Poikkeuksen muodostaa Korpilahden keskustan alue, jossa rajapyykit mitataan uudelleen. Näin varmistetaan, että kunnalla on tasalaatuinen raja-aineisto koko asemakaava-alueelta. Työ on hidasta - ja kallista. Mitattavana on tuhansia pyykkejä, joiden etsiminen maastosta on työlästä. Työn tekee konsultti, koska omat resurssit eivät olisi riittäneet.
Myös ajantasa-asemakaavan saattaminen yhtenäiseksi koko kunnan alueelta tulee vaatimaan lisätyötä. Kaupungin alueella virallista ajantasakaavaa pidetään yllä vain digitaalisesti, ja kartasta päästään suoraan myös kaavamääräyksiin sekä kaavan rekisteritietoihin. Maalaiskunnassa on ajantasakaavaa ylläpidetty digitaalisena, mutta yhteyttä kaavamääräyksiin ja rekisteritietoihin ei ole. Korpilahdella ajantasakaava pitää laatia kokonaan uudelleen.
Maalaiskunnan ajantasakaavaa siirretään uuteen järjestelmään, mutta se vaatii tarkistusta ja kaavamääräysten ja rekisteritietojen liittämisen, joten kaavatietojen haku on jonkin aikaa erilaista alueesta riippuen. Tulevaisuuden tavoitteena on yhtenäinen aineisto, jossa kartasta pääsee suoraan kiinni kaikkiin kaavatietoihin. Aineiston muodostaminen tarkistuksineen vie arviolta yhdestä kahteen henkilötyövuotta.
Opaskartta uudesta kunnasta valmistui jo kesällä. Seudun kunnat ovat tehneet opaskarttayhteistyötä, missä kaupunki on laatinut myös maalaiskunnan ja muiden lähikuntien opaskartat. Korpilahti ei ollut karttayhteistyössä aikaisemmin mukana, mutta sieltäkin kartta tehtiin tämän kesän aikana.
Tuplatyö minimoidaan
Kunnan on palveltava asiakkaitaan muutoksen keskelläkin, esimerkiksi rakennuslupien pitää pyöriä ja rakentamaan päästä muutoista huolimatta.
- Tarkoitus on, että kun maalaiskunnan väki viikon kuluttua tulee uusiin tiloihin, he vain kytkevät koneensa verkkoon ja jatkavat palvelua omista järjestelmistään kuten ennenkin, Hartman kertoo muuttohyörinän keskellä.
- Tavoitteena kuitenkin on, että maalaiskunnan rakennuslupapalvelu voitaisiin tuottaa uudesta järjestelmästä jo ennen vuoden vaihdetta. Mitä nopeammin uuteen siirrytään, sen parempi. Tuplajärjestelmiä pidetään yllä minimiaika. Vanhasta luovutaan heti, kun siirron onnistuminen on varmistettu, Janne Hartman selittää. Paitsi järjestelmät myös työtavat vaativat yhtenäistämistä.
Ihan ilman käyttökatkoksia ei muutoksista selvitä. Pisin katkos tulee kiinteistörekisteriin, joka menee kiinni marraskuun alusta, jotta maalaiskunnan ja Korpilahden kiinteistöille saadaan luotua uudet tunnukset. Katkos vaikuttaa myös kaupungin puolella: kunnan rajalla ei voida tehdä toimituksia. Samoin maalaiskunnan rakennusvalvonnassa lienee hiljaista, sillä lupien käsittely katkoksen aikana vaatii poikkeusjärjestelyjä.
Kantakartan siirrosta aiheutuu todennäköisesti vain parin päivän käyttökatkos. Aineistoa joudutaan pitämään hetken aikaa yllä sekä vanhassa että uudessa järjestelmässä, kunnes siirron onnistuminen on saatu varmistettua. Kaupungin ja maalaiskunnan aineistot ovat tietokannassa aluksi erillisinä omissa koordinaatistoissaan, kunnes koko tietokanta muunnetaan uuteen koordinaatistoon. Vasta tämän jälkeen päästään sovittamaan aineistoja yhteen vanhan kuntarajan kohdalla. Tietokannan muuntamisen tekee Tekla, ja sen on arvioitu vievän yhden viikonlopun. Koordinaattien muunnosparametrit on laskenut Geodeettinen laitos.
Uuteen järjestelmään siirtyminen vaatii myös laitteistojen ja ohjelmistojen asennusta sekä koulutusta. Korpilahdesta tonttiosastolle ei siirry yhtään henkilöä, maalaiskunnasta viitisentoista. Koulutus hoidetaan itse ja siihen on varattu aikaa pari viikkoa.
Kokemukset rohkaisevat
Tähän asti kaikki on sujunut jouhevasti eikä mitään isoja, ylipääsemättömiä esteitä ole tielle osunut. Suunnittelu on vienyt aikaa, muttei kuitenkaan kohtuuttomasti.
- Tosin tulee yhä miettineeksi, että onhan nyt varmasti muistanut kaiken ja kaikki tarpeellinen tullut otettua huomioon, Janne Hartman kertoo kolme kuukautta ennen h-hetkeä.
- Liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa: tutustumaan järjestelmiin ja uusiin työkavereihin, sekä miettiä huolella, mitä kaikkea muutos koskee. Neuvoa voi kysyä ja ottaa oppia muiden samojen asioiden kanssa puuhastelleiden kokemuksista, neuvoo Hartman kuntaliitosten parissa tuskailevia.
Muutos nähdään usein peikkona, jota vastustetaan viimeiseen asti. Janne Hartman on kuitenkin toista mieltä: - Muutos on myös positiivinen asia. Se avaa uusia mahdollisuuksia, tuo uusia työkavereita ja antaa mahdollisuuden oppia uusia tapoja.
24.6.2010 14:56