Jokapaikan spatiaalinen vuorovaikutus
Kirjoittaja: Tiina Sarjakoski, Geodeettinen laitos
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 4/2009)
Entä jos luonnossa liikkujalla olisi apunaan maastonavigaattori, joka opastaisi retkeilijää samaan tapaan kuin autonavigaattori? Millaisiin kysymyksiin se osaisi vastata?
Missä sijaitsee vapaita taukopaikkoja? Onko nuotiopaikalla puita? Mitä kiinnostavaa löytyy patikointireitin varrelta? Mikä on helpoin reitti? Onko polulla lunta?
Kun kartta oli ennen vain staattinen graafinen esitys, läsnä-älyä hyödyntävät paikkatietosovellukset voivat toimia integroituina multimediavälineinä ja tarjota käyttäjälle kommunikointivälineen ympäristöön ja siihen liittyvään tietoon. Paikannusteknologia, mobiilit laitteet, sensoritekniikka, monipuoliset paikkatietokannat ja karttapalvelut mahdollistavat paikkaan liittyvän tiedon entistä monipuolisemman hyödyntämisen.
Tutkimusmaailmassa läsnä-äly on tunnettu yli kymmenen vuotta. Verkottuneet läsnä-älysovellukset pystyvät tunnistamaan käyttäjiä erilaisissa käyttötilanteissa ja tarjoavat tilanteeseen sopivaa informaatiota automaattisesti. Tulevaisuuden paikkatietosovellukset voivat hyödyntää jokapaikan teknologiaa esimerkiksi mukautumalla kunkin käyttäjän tehtäviin ja käyttötilanteeseen ja tukea käyttäjän intuitiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.
Lisäksi käyttäjän sijaintitietoa voidaan hyödyntää tiedon tuotannossa tarjoamalla käyttäjälle mahdollisuus jakaa paikkaan liittyviä viestejä, valokuvia, videoita, jne. muiden käyttäjien tai käyttäjäryhmien kanssa. Kun jokapaikan paikkatietojärjestelmien sovellusalueeseen sisällytetään niin ihmisen työn kuin arkipäivänkin tarpeet ja elämysnäkökulma, paikkatiedon sovellusalueet monipuolistuvat huomattavasti.
Uusia projekteja käyttötapauksena retkeily
Geodeettisen laitoksen Geoinformatiikan ja kartografian osastolla perustetun ”Jokapaikan spatiaalinen vuorovaikutus” - tutkimusryhmän (engl. Ubiquitous Spatial Interaction) haasteena on kehittää web-pohjaisia karttapalveluja käyttäjän tarpeita huomioiden. Meneillään on kolme laajaa hanketta, joissa toteutetaan retkeilijöille suunnatut sovellukset mobiiliympäristöön: HaptiMap, MenoMaps ja UbiMaps.
HaptiMap
Vuosi sitten käynnistynyttä EU-rahoitteista hanketta, ”Haptic, Audio and Visual Interfaces for Maps and Location Based Services” (HaptiMap) koordinoi Lundin yliopiston muotoilutieteiden osaston kuntoutustekniikan tutkimusryhmä.
Nelivuotisen HaptiMap-projektin tavoitteena on kehittää multimodaalisia paikkatietosovelluksia, jotka tukevat myös erityisryhmiä paikkatiedon hyödyntämisessä. Lähtökohtana on oletus, että monipuolisempien paikkatiedon esitysmuotojen ja käyttöliittymien suunnittelun avulla voidaan parantaa navigointisovellusten käytettävyyttä ja aistikykyihin perustuvaa saavutettavuutta esimerkiksi ikääntyneiden ja näkörajoitteisten kannalta.
Projektissa kehitetään menetelmiä ja ohjelmistotyökaluja, joiden avulla sovelluskehittäjät voivat toteuttaa henkilökohtaiseen navigointiin helppokäyttöisiä paikkatietosovelluksia, jotka palvelevat myös erityisryhmien tarpeita. Yksi Geodeettisella laitoksella toteutettavista käyttötapauksista keskittyy näkörajoitteisiin retkeilijöihin Nuuksiossa.
Geodeettisen laitoksen ja Lundin yliopiston lisäksi projektin yhteistyökumppaneita ovat NAVTEQ, Siemens, BMT Group, CEA, ONCE, Glasgow’n yliopisto, OFFIS, Queen’sin yliopisto, Fundacion Robotiker, Kreis Soest ja Lundin kunta.
Euroopan komissio rahoittaa projektia 6,7 miljoonalla eurolla seitsemännen puiteohjelman alaisesta ICT – tieto- ja viestintäteknologian yhteistyöohjelmasta. Osallistujien omarahoitus mukaanlukien hankkeen kokonaisbudjetti on 9,3 miljoonaa euroa, josta Geodeettisen laitoksen osuus on noin 10 prosenttia.
MenoMaps
Keväällä 2008 käynnistyi Tekes-rahoitteinen kaksivuotinen projekti ”Monikanavajulkaisun hyödyntäminen vapaa-ajan liikunnan tukemisessa” (MenoMaps).
Painetut kartat, sanomalehdet, verkko, kännykkä jne. muodostavat yhdessä käyttöliittymän luontoa koskevaan tietoon. Tavoitteena on kehittää tätä käyttöliittymää niin, että luonnossa liikkujalle muodostuisi helppokäyttöinen, hyödyllinen, haasteellinen ja viihteellinenkin käyttökokemus. Hankkeessa rakennetaan mobiililaitteille soveltuva web-palveluprototyyppi. Käyttötapausesimerkkinä on ulkoiluun suunnattu sovellus. Sisältö ja esitystapa sovitetaan myös tavallisella web-selaimella tapahtuvaa käyttöä varten. Hankkeessa kehitetään menetelmiä myös painettujen retkeilykarttojen kartografisen esitystavan sovittamiseksi uusia vaatimuksia vastaavaksi erityisesti 3D-esitystekniikat huomioiden.
Projekti on Geodeettisen laitoksen Geoinformatiikan ja kartografian osaston ja Taideteollisen korkeakoulun Muotoilun osaston yhteishanke, johon osallistuvat myös Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Tunturilatu ry, Solvalla-Finns Ab (Solvallan urheiluopisto), UpCode Oy ja Affecto Finland Oyj (Karttakeskus).
UbiMap
Suomen Akatemian ”Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä” (MOTIVE) -tutkimusohjelmassa (2009–2012) tutkitaan uutta arjen tietoyhteiskuntaa ja kaikkialla läsnä olevaa viestintää. Allekirjoittaneen koordinoima ”Jokapaikan spatiaalinen viestintä” (Ubiquitous Spatial Communication, UbiMap) on tähän tutkimusohjelmaan kuuluva hanke, jossa toisena osapuolena toimii Helsingin yliopiston Psykologian laitokselta Kognitiotieteen yksikkö prof. Christina M. Krausen johdolla.
UbiMap tutkii jokapaikan karttaa käyttäjän tarpeisiin mukautuvana ja paikkatietoa hyödyntävänä käyttöliittymänä ihmisen ja ympäristön välillä. Poikkitieteellinen hanke selvittää miten erilaiset käyttäjät tulkitsevat ja käyttävät interaktiivisia karttoja, mitkä kartalla esitettävät kohteet ovat kullekin käyttäjäryhmälle merkityksellisiä, ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää helppokäyttöisempien karttapalvelujen suunnittelussa.
Tulevaisuuden paikkatietosovellukset voivat hyödyntää jokapaikan teknologioita ja mukautua kunkin käyttäjän erilaisiin tehtäviin ja käyttötilanteisiin. Maaston kulkukelpoisuus- ja sijaintitietoa hyödyntämällä karttasovellus voi esimerkiksi laskea helpoimman reitin sienestäjän tallentamalle tattipaikalle. Mobiilikartan käyttäjä voi jakaa tämän tiedon ja kuvia sienimaastosta tutuilleen.
Spatiaalisen tiedon visualisointi, multimedian käyttäminen mobiililaitteissa ja käyttäjien välisen viestinnän tehostaminen edellyttävät, että sovellusten suunnittelussa huomioidaan ihmisen kognitiivisen prosessoinnin asettamat rajoitukset. Jokapaikan viestinnän lisääntyessä on tärkeää tuntea, mitkä viestinnän keinot lisäävät käyttäjien kognitiivista kuormitusta ja miten kuormitusta voidaan vähentää. Myös väestön ikääntyminen asettaa uusia vaatimuksia teknologian suunnitteluun.
Prototyyppejä ulkoiluun
Hankkeiden osana rakennetaan ulkoiluun liittyviä prototyyppejä sovelluksesta, jossa karttapalvelimelta välitetään mobiili- ja webkarttakäyttäjille interaktiivisia karttoja. MenoMaps-projektissa monikanavakarttapalvelu välittää retkeilyyn liittyvää tietoa paitsi paperikartalla, myös UpCode-linkitetyllä web-sivulla, kännykällä tai monikosketusnäytöllä.
HaptiMap-retkeilysovelluksessa pääpaino on saavutettavuudessa ja multimodaalisten käyttöliittymien tutkimuksessa. UbiMap-hankkeessa tutkitaan, mitä vaatimuksia jokapaikan karttapalvelulle tulisi asettaa. Hankkeissa hyödynnetään Geodeettisen laitoksen Nuuksion kansallispuiston kattaman testiympäristön laserkeilaukseen perustuvia tarkkoja paikkatietoaineistoja.
Kartan käyttäjä on myös tiedon tuottaja
Karttaa pidetään todellisuuden abstraktiona. Kartografin mentaalinen malli maailmasta välitetään kartan lukijalle kartalla esitetyn kartografisen kielen avulla. Kun ennen kartografi subjektiivisesti ratkaisi mitä kartalla esitettiin, tänä päivänä myös kartan käyttäjä on spatiaalisen tiedon tuottaja.
Tutkimuksemme haasteena on, miten kartografinen viestintämalli laajennetaan jokapaikan spatiaaliseen viestintään, missä käyttäjäkeskeisyys ja välittömyys ovat avainasemassa. Kaikki kommunikointi perustuu merkkeihin, niin myös kartografinen kieli. Mitkä ovat jokapaikan kartan karttasymbolit?
Kartan toiminnot saavat uusia piirteitä, ne toimivat henkilökohtaisina tietovarastoina. Jokapaikan personoidut kartat eivät ainoastaan näytä minne menemme, vaan kertovat keitä olemme. Entä millaisia sitten voisivat olla tulevaisuudessa jokapaikan kartat, jotka hyödyntävät esimerkiksi erilaisia sensoripohjaisia tietoja?
Läsnä-älyä arkipäivän tarpeisiin
Ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitteiden huomioiminen teknologiaa kehitettäessä auttaa parantamaan mobiilikarttojen käytettävyyttä, käytön miellyttävyyttä ja hyödyllisyyttä. Teknologian kehittyessä mobiilikartat yleistyvät ja tulevat osaksi ihmisten arkipäivää. Jo nykyinen älypuhelin on todellinen jokapaikan viestinnän laite. Miten teemme siitä robustin kartan, navigaattorin, matkaoppaan ja matkakumppanin jokaiselle luonnossa liikkujalle? Ihmisen ja teknologian välisen vuorovaikutuksen parantaminen on jatkuva haaste.
Dosentti Tiina Sarjakoski toimii tutkimuspäällikkönä Geodeettisella laitoksella Geoinformatiikan ja kartografian osastolla, jossa hän johtaa ”Jokapaikan spatiaalinen vuorovaikutus” -nimistä tutkimusryhmää. Sähköposti: tiina.sarjakoski[at]fgi.fi.
1.6.2010 15:02