Jyväskylä sai kesällä uudet koordinaatit
Kirjoittaja: Kirsi Mäkinen
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 4/2009)
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Kuntaliitos toi mukanaan myös koordinaattijärjestelmän muutoksen.
– Uusi koordinaattijärjestelmä otettiin käyttöön kesäkuun alussa ja ainakin toistaiseksi kaikki on sujunut ongelmitta, kertoo paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupungista.
Uuteen järjestelmään siirtymisen jälkeen kartta-aineistoa on luovutettu pääsääntöisesti uudessa järjestelmässä. Vanhan järjestelmän mukaisia koordinaatteja käytetään silti edelleen, mikä vaatii huolellisuutta koordinaattitietojen käsittelyssä. Esimerkiksi käynnissä olevat suunnitelmat viedään loppuun vanhassa koordinaatistossa, mutta kaikki uudet hankkeet tehdään uuteen järjestelmään.
Koko kunta samaan koordinaatistoon
Koordinaattijärjestelmän muutos tuli ajankohtaiseksi, koska yhdistyvät kunnat olivat eri koordinaatistoissa. Kaupungilla oli oma erillinen järjestelmänsä, ja maalaiskunta ja Korpilahti olivat kartastokoordinaattijärjestelmässä. Jyväskylän maalaiskunnan ylläpitämät kartta-aineistot oli siirretty jo ennen vuodenvaihdetta 2009 yhteiseksi paikkatietojärjestelmäksi valittuun Xcity-tietokantaan. Kaupungin ja maalaiskunnan aineistot olivat kuitenkin edelleen eri koordinaatistoissa, minkä vuoksi aineisto ei jatkunut yhtenäisenä vanhan kuntarajan yli.
Uudeksi koordinaattijärjestelmäksi valittiin JHS-suositusten mukaisesti ETRS89-järjestelmään pohjautuva järjestelmä. ”Vanhaan” kkj-järjestelmään ei kannattanut siirtyä – olihan Maanmittauslaitoskin siitä luopumassa – ja kaupungin oma koordinaattijärjestelmä oli sovitettu vain kaupungin alueelle. Jyväskylä sijaitsee GK26-kaistalla, ja koordinaattijärjestelmäksi valikoitui siten ETRS-GK26.
Ensimmäiseksi oli selvitettävä nykyisen ja tulevan järjestelmän väliset muunnosparametrit. Kaupungin alueelle muunnosparametrit oli laskettu jo aikaisemmin. Nyt mittauksia täydennettiin ja laskettiin uudet koko alueelle sopivat parametrit. Asiantuntija-apua saatiin Marko Ollikaiselta Maanmittauslaitoksesta. Samalla selvitettiin, kuinka koordinaattien muutokset vaikuttavat pinta-aloihin ja etäisyyksiin. Muutokset olivat varsin pieniä: esimerkiksi 1200 neliömetrin tontti ”pienenisi” vain 0,1 neliömetriä.
Muunnos testissä ennen h-hetkeä
Kun muunnosparametrit oli laskettu, siirryttiin varsinaiseen käyttöönottoon. Muunnoksen onnistumista päästiin testaamaan huhtikuussa, jolloin tehtiin esikonversio Xcity-tietokantaan. Esikonversion tuloksena saatiin käyttöön testitietokanta, jossa oli uudet koordinaatit. Sen avulla voitiin tutkia muunnoksen onnistumista. Varsinainen tuotanto jatkui edelleen virallisessa tietokannassa.
Samaan aikaan aloitettiin rasterimuotoisten taustakarttojen muuntaminen uuteen järjestelmään.
– Kaikki käytössä olevat kartat eli 40 gigatavun verran dataa oli käsiteltävä ja kierrettävä uuden koordinaatiston mukaisiksi. Myös kaikki suoraan tietokannasta tuotettavat vektori- ja rasterimuotoiset taustakartat oli määriteltävä uudelleen, selittää Janne Hartman.
Kunnan sisäinen Xcity WebMap-karttapalvelusovellus oli päivitettävä niiltä osin kuin siellä viitattiin suoraan koordinaatteihin.
Viimeistely vaatii käsityötä
Lopullinen konversio Xcity-tietokantaan tehtiin toukokuun lopulla, jolloin kaikille Xcity-tietokannassa oleville kohteille laskettiin uuden järjestelmän mukaiset koordinaatit. Konversion vuoksi Xcity oli pois käytöstä kahden päivän ajan. Kun koordinaatit oli laskettu uudelleen, oli vuorossa aineiston muokkaus yhtenäiseksi tietokannaksi.
Ensimmäiseksi käytiin läpi kaikki maalaiskunnan ja kaupungin välisellä rajalla sijainneet kiinteistöt. Muunnoksista aiheutunut muutaman sentin ero rajamerkkien koordinaatteihin poistettiin – saman rajamerkkien koordinaatit poikkesivat toisistaan muutaman sentin riippuen siitä olivatko ne kaupungin tai maalaiskunnan aineistoista laskettuja. Periaatteena oli, että asemakaava-alueilla jätettiin paikalleen kaupungin puolelta tullut aineisto ja muualla maalaiskunnan aineisto. Lopuksi muuttuneet tiedot päivitettiin valtakunnalliseen Kiinteistötietojärjestelmään.
Kun kiinteistörajat oli saatu kuntoon, käytiin läpi muut tietokannan kohteet. Liikenneväylät mitattiin uudelleen vanhan kuntarajan kohdalla. Muut kohteet yhdistettiin käyttäen apuna kiinteistörajoja ja liikenneväyliä.
Kiinteistörajojen yhdistely oli kiireellisin työ ja se tehtiin urakalla viiden henkilön voimin reilussa päivässä. Kaikkiaan aineistojen yhdistely vie työaikaa muutamia viikkoja. Kiireellisimmät aineistot käsiteltiin heti, osaa korjaillaan vieläkin sitä mukaan, kun korjattavaa tulee vastaan.
Vaikka tietokannassa koordinaatit muuttuisivatkin käden käänteessä, kunnassa on paljon aineistoja, joissa vanhat koordinaatit vielä kummittelevat. Arkistossa oleviin aineistoihin ei koskettu.
– Onneksi uudet koordinaatit eroavat vanhoista, joten sekaantumisen vaara ei ole kovin suuri. Lisäksi uusien toimitusasiakirjojen koordinaattiluetteloissa on kerrottu käytetty koordinaattijärjestelmä, Janne Hartman selostaa.
Muutokset heijastuvat laajalle
Xcityn lisäksi kaupungissa on muitakin koordinaattitietoa sisältäviä tietojärjestelmiä. Näistä vesi- ja viemäritietojen hallintajärjestelmä Xpipe siirtyi uuteen koordinaatistoon samaan aikaan Xcityn kanssa ja kunnallistekniikan suunnittelujärjestelmä Xstreet hieman myöhemmin. Järjestelmät hyödyntävät suoraan Xcity-tietokannan tietoja, joten uuteen järjestelmään siirtyminen oli sujuvan työnteon kannalta tärkeää.
Myös Jyväskylän Energia siirtyi kesän aikana ETRS-GK26-koordinaattijärjestelmään. Muissa järjestelmissä aineistoja ei muutettu systemaattisesti. Osassa järjestelmiä aineistot on muutettu, ja osassa keskeneräiset työt tehdään valmiiksi vanhassa järjestelmässä.
Maastomittausta varten GPS-laitteisiin syötettiin uuden järjestelmän parametrit ja määritettiin maastomittauksessa käytetylle GPS-tukiasemalle uuden järjestelmän koordinaatit.
– Käyttöönoton jälkeen pelkäsimme suurta ongelmaryöppyä. Mitään ei kuitenkaan kuulunut ja toiminta jatkui kuten ennenkin. Ilmeisesti hankkeessa onnistuttiin, summaa Janne Hartman.
Seuraava muutos on jo valmisteilla. Jyväskylässä on toistaiseksi käytössä kaksi erillistä korkeusjärjestelmää: Säynätsalossa ja Korpilahdella N60, muualla NN. Tilanteesta on tarkoitus päästä eroon vuonna 2010, jolloin kunta aikoo siirtyä N2000-korkeusjärjestelmään.
Jyväskylän seudun kuntaliitoksen vaikutuksista paikkatietoaineistoihin voi lukea Positiosta 4/2008.
1.6.2010 15:51