Deklinaatio: Avoin data – keskustelulle ja selvityksille on yhä tarvetta
Kirjoittaja: Risto Nuuros, risto.nuuros[at]maanmittauslaitos.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 1/2011)
Avoimesta datasta puhutaan paljon, mutta tarvitaan yhteinen tahtotila ennen kuin avoimuutta päästään kokeilemaan. Vahvaa näyttöä avoimuuden hyödyistä ei vielä ole.
Avoimen datan edistämistä pidetään tärkeänä uutena elementtinä suomalaisen ja eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Asiaa käsitellään parhaillaan useissa hallinnon työryhmissä - osin varmaan päällekkäistäkin työtä tehden. Aiheesta on kirjoitettu julkisen datan opas, ja seminaareja riittää. Myös maan hallitus on luvannut tehdä poliittiset linjaukset, jotka mahdollistavat julkisen sektorin hallussa olevan tiedon avaamisen ja saatavuuden tietosuojaa vaarantamatta. Yhteisen ymmärryksen aikaansaamiseksi on tärkeää, että asiasta keskustellaan laajalla rintamalla.
Ei ihan uusi ajatus
Paikkatiedot ovat olleet avoin data -keskustelussa hyvin mukana. Osuutensa tähän on PSI- ja Inspire-direktiiveillä ja niiden kansallisella soveltamisella. Asianahan avoin data ei ole uusi, sillä jo paikkatietojen yhteiskäytön alkutaipaleella puhuttiin maksuttomasta tai ilmaisesta datasta.
Uskotaan, että julkishallinnon tiedon jakaminen maksutta on kokonaisuuden kannalta edullista. Tämä perustuu todellakin enemmän uskoon kuin vahvaan näyttöön. Suomessa on tehty vuosien varrella muutamia selvityksiä, ja niissä on päädytty erilaisiin hyötyarvioihin. Kansainväliset esimerkit viittaavat samaan suuntaan. Euroopassa datan avoimuus jakaa mielipiteitä edelleen voimakkaasti.
Miksi asiassa ei ole edetty nopeammin? Yksi syy on varmasti edellisen laman jälkeen luotu malli, jossa haluttiin lisätä kustannustietoisuutta ja sitä, että joku aina maksaa. Nykyisin tiedetään, että julkishallinnon data ei ole ilmaista mutta haluttaessa se voidaan luovuttaa maksutta käyttöön. Monet tietojärjestelmät on luotu nykyisten datojen ja käyttöperiaatteiden varaan ja muutokset aiheuttavat lisätyötä ja rakenteiden muuttamistarvetta. Totutuista menettelyistä on myös vaikea luopua.
Pilotoiden eteenpäin?
Mielikuvien sijaan on parempi nojautua kokeiluihin, kannustaa datan hyödyntämiseen ja seurata mitä tapahtuu. Kokeiluja on jo tehty eri hallinnonaloilla. Maanmittauslaitos on avannut paikannimirekisterin ja miljoonamittakaavaiset aineistot tutkimuksen, yritystoiminnan ja kansalaisten käyttöön avoimiksi, laajoin käyttöoikeuksin hyödynnettäviksi aineistoiksi. Kansalaisen karttapaikallahan on karttoja voinut katsella ilmaiseksi jo viisitoista vuotta.
Ajatus laajentaa avointa dataa myös maastotietokantaan sisältyi liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän väliraporttiin. Ehdotuksen mukaan maastotietokantaan sovellettaisiin nykyistä avoimempaa maksu- ja käyttöoikeuspolitiikkaa. Näin voitaisiin selvittää maksu- ja saatavuuspolitiikan vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia yhden selkeän aineistokokonaisuuden osalta. Lopulliset ehdotukset ovat vielä työryhmältä julkistamatta. Tällainen pilotointi tukisi Maanmittauslaitoksen strategisia tavoitteita saada tietovarastot mahdollisimman laajaan käyttöön.
Maastotietokanta on kohteena hyvä ja riittävän iso kokonaisuus avoimuuden kokeiluun, koska se on keskeinen julkisen hallinnon sähköisiä palveluita tukeva paikkatietovaranto ja muodostaa osaltaan perustan kansalliselle paikkatietoinfrastruktuurille. Toivotaan, että tarpeelliset poliittiset linjaukset saadaan aikaiseksi ja eri toimijoiden välille yhteinen tahtotila, jotta kaivattuja tuloksia myös syntyy ja niitä päästään arvioimaan.
25.3.2011 15:41