ESDIN kehitti ratkaisuja Euroopan paikkatietoinfrastuktuurin luomiseksi
Kirjoittaja: Antti Jakobsson, Eurogeographics, antti.jakobsson[at]eurogeographics.org.
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2011
ESDIN-projekti ehdottaa Inspireen pohjautuvan peruspaikkatietojen viitekehyksen luomista Se vaatisi maanmittauslaitosten sitoutumista Inspiren minimikriteerejä tiukempiin vaatimuksiin ja koordinointia. Näin INSPIRE direktiivin hyödyt saataisiin kansalliselta tasolta euroopanlaajuikseksi.
Helmikuussa päättyneessä ESDIN-projektissa kehitettiin ratkaisuja Inspire-direktiivin mukaisten peruspaikkatietoaineistojen (ns. liite I) käyttämiseksi rajat ylittävissä ja euroopanlaajuisissa aineistoissa. Yksi keskeinen tavoite oli muuttaa EuroGeographicsin pieni- ja keskimittakaavaiset aineistot Inspire-yhteensopiviksi. Tietomäärittelyjen lisäksi kehitettiin ratkaisuja yleistykseen, laadun arviointiin, reunan vertailuun maiden rajoilla ja tietojen käytönhallintaan.
Projektiin osallistui 20 organisaatiota 11 maasta. Koordinaattorina toimi Euroopan maanmittauslaitosten yhteistyöjärjestö EuroGeographics. Suomesta mukana olivat Maanmittauslaitos, Geodeettinen laitos ja Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Maanmittaustieteiden laitos. Lisäksi konsulttina mukana oli Geoaudit. Projektin osarahoittajana toimi komission Econtentplus-ohjelma.
Projektin lopputuloksena ehdotettiin peruspaikkatietojen viitekehyksen kehittämistä (European Location Framework). Se mahdollistaisi maanmittauslaitosten tuottamien aineistojen käytön rajat ylittävissä ja euroopanlaajuisissa sovelluksissa.
Projektin loppuseminaarin arviointikokouksessa komission nimittämä arvioija kiitteli tulosten olevan erinomaisten, vaikka projekti oli monimutkaisin ja haastavin, mihin hän on koskaan törmännyt. Hän korosti erityisesti, että projekti on osoittanut Inspire-direktiivin olevan mahdollista toteuttaa.
Laadunvarmistus käyttäjien ykköstoive
Kaikissa komission rahoittamissa projekteissa pitää selvittää, mitä käyttäjät haluavat. Tämä on aina haastavaa, koska käyttäjillä ei yleensä ole selvää käsitystä projektin tavoitteista ja käyttäjien mahdollisuudet osallistua projektin työhön ovat rajalliset. ESDIN-projektissa käyttäjien vaatimuksia selvitettiin ns. meta-analyysillä, minkä lisäksi perustettiin referenssiryhmät projektin eri osa-alueisiin. Kaiken kaikkiaan käyttäjäselvityksiin osallistui noin 250 käyttäjän edustajaa.
Laadun osalta tuloksia arvioi myös EuroGeographicsin laaturyhmä. Lisäksi haastateltiin keskeisiä Euroopan laajuisten aineistojen käyttäjiä, kuten Euroopan tilastokeskusta, Euroopan ympäristötoimistoa ja GMES-toimistoa.
Käyttäjät eivät halua olla paikkatietotuotannon asiantuntijoita, vaan he haluavat aineistoja, joiden laatu on varmennettu. Paikkatietoaineistojen tulisi myös olla entistä vapaammin saatavilla, ja tiedon löytämiseen ja lisenssien hallintaan kaivataan parempia menetelmiä.
Vastauksena näihin tarpeisiin ESDIN-projektissa kehitettiin Geo Product Finder -konsepti (katso Youtube video http://www.youtube.com/watch?v=VlHqekB8BzA). Tavoitteena on, että käyttäjä löytäisi paikkatiedot helposti esimerkiksi Google-haun kautta ja että tarvittavien lisenssien hallinta olisi helpompaa.
Laatuohjatut prosessit ja työkaluja harmonisointiin
Useimmat muunnosprosessit, joita tarvitaan Inspiren mukaisten tietojen toimittamiseen, ovat liian monimutkaisia, jotta ne voitaisiin tehdä suoraan lähtöaineistosta silloin, kun tietoa siirretään. ESDIN kehitti tarvittavat muunnossäännöt, joilla osallistujaorganisaatioiden aineistoista saa muunnettua yhtenäiset peruspaikkatiedot. Humboldt-projektissa kehitettyä muunnosohjelmaakin kokeiltiin, mutta se osoittautui ainakin vielä toimimattomaksi.
ESDIN kehitti myös laadun arviointiprosesseja. Lopputuloksena syntyi automatisoitu laadunarviointiprosessi, jota voidaan hyödyntää kaikissa paikkatietoinfrastruktuurin vaiheissa. Työssä kehitettiin Inspire-aineistoille yhtenäinen, standardeihin perustuva laatumalli. Kuten kaikki hyvät keksinnöt, laatumalli on erittäin yksinkertainen: se perustuu vain muutamaan peruslaatumittariin. Tässä työssä erityisesti Geoaudit ja Aalto-yliopisto tekivät hyvää työtä. Voimme olla ylpeitä suomalaisesta osaamisesta.
Projektissa kehitettiin myös automatisoitu reunan vertailuprosessi, joka perustuu maiden väliseen, yhteisesti sovittuun raja-aineistoon. EuroGeographics on kehittämässä Euroopan kattavaa yhtenäistä raja-aineistoa, joka mahdollistaa kyseisen menetelmän käyttämisen jatkossa.
Yleistysprosesseihin kehitettiin menetelmät EuroGlobalMapin tuottamiseksi EuroRegionalMap aineistosta. Lopputulos riippuu siitä, miten hyvin lähtöaineisto noudattaa sovittuja tietotuotemäärittelyjä. EuroGeographics on ottamassa prosessia tuotantokäyttöön vuoteen 2014 mennessä.
Käyttäjäoikeudet sovittava
Inspiressä ei ole toistaiseksi juurikaan kiinnitetty huomiota siihen, miten käytönhallinta hajautetussa ympäristössä toteutetaan. ESDIN-projekti kehitti yhteistyössä Open Geospatial Consortium kanssa SAML (OASIS Security Assertion Markup Language)/Shibboleth -pohjaisen käytönhallintaratkaisun. Sen perustana on ajatus, että käyttäjän oikeudet varmistetaan siinä organisaatiossa, jolla on lisenssi aineiston tai palvelun käyttöön. Tämän organisaation käyttöoikeuden puolestaan varmentaa sovittu organisaatio.
Lähtökohtana teknisessä arkkitehtuurissa oli hajautettu tietojen toimittaminen. Tämä osoittautui kuitenkin erittäin haastavaksi. Siksi lopputuloksena on hyvin erilaisiin lähtötilanteisiin soveltuva arkkitehtuuri, jossa otetaan huomioon maanmittauslaitosten erilaiset ratkaisut tietojen julkaisuun. Yksi keskeisistä havainnoista oli, että referenssipalvelujen toteuttamiseksi tarvitaan keskitetty välivarasto, josta palvelut voidaan tuottaa käyttäjille.
Demopalvelu Geodeettisen laitoksen tuella
ESDIN-projektissa syntyi demopalvelu, jonka toteutuksessa Geodeettisella laitoksella oli keskeinen rooli. Palvelussa on nyt 50 eri aineistojen latauspalvelua. Perusaineistona toimivat EuroGeographicsin Euroopan kattavat aineistot EuroGlobalMap ja EuroRegionalMap.
Palvelu on tarkoitus julkaista vuoden 2011 aikana. Youtubessa on nähtävissä kaksi projektin videota, joista saa hyvän kuvan palvelusta (http://www.youtube.com/watch?v=WlJA3k9D4Sg ja http://www.youtube.com/watch?v=J5l4OVivASE). Projektin tulokset ovat saatavissa osoitteesta www.esdin.eu.
Aineistojen käyttö euroopanlaajuisesti yhä epävarmaa
Inspiren lähtökohtana on Euroopan paikkatietoinfrastruktuurin perustaminen kansallisiin paikkatietoinfrastruktuureihin nojautuen. Lähtökohta on hyvä, mutta huomiota on kiinnitetty liian vähän siihen, miten euroopanlaajuiset paikkatietoaineistot voidaan luoda.
Vaarana on, että Inspire toteutetaan kussakin maassa hieman eri tavalla, jolloin käyttäjät eivät voi hyödyntää aineistoja euroopanlaajuisissa sovelluksissa. Siksi Inspiren toteutusta on koordinoitava, ja siinä eri alojen organisaatioilla voi olla merkittävä rooli. Jäsenvaltiot ovat siirtäneet aineistojen toteuttamisvastuuta merkittävästi esimerkiksi ilmailualan EuroControlille. Euroopan maanmittauslaitos voisi vastaavasti koordinoida Inspiren toteutusta peruspaikkatietojen osalta ja saada rahoitusta koordinoinnin toteutukseen.
ESDIN-projekti ehdottaa Inspireen pohjautuvan peruspaikkatietojen viitekehyksen luomista. Sen toteuttaminen vaatisi maanmittauslaitosten sitoutumista omien aineistojen osalta Inspiren minimikriteerejä tiukempiin vaatimuksiin. Perustana ovat EuroGeographicsin maanmittauslaitosten aineistoista tuottamat EuroGlobalMap- ja EuroRegionalMap-aineistot lisättynä kansallisilla peruspaikkatietoaineistoilla. ESDIN-projekti on kartoittanut, mitä tämän aikaansaamiseksi tarvitaan, ja kehittänyt yhteisiä työkaluja.
Kansallisten paikkatietoinfrastruktuurien ja maanmittauslaitosten on nyt päätettävä, tarttuvatko ne haasteeseen, jolla voidaan luoda yhtenäinen, euroopanlaajuinen peruspaikkatietoaineisto. Yhteisten työkalujen ja menettelytapojen avulla voidaan saada merkittäviä säästöjä myös kansallisten aineistojen tuotannossa. Tällaisia ovat esimerkiksi laadun arviointi, reunan vertailu ja yleistystyökalut.
Voi myös kysyä, miksi tarvitaan kansallista tietomäärittelyä. Esimerkiksi yleistettyjen aineistojen osalta järkevämpää olisi käyttää yhtä eurooppalaista standardia.
Antti Jakobsson työskentelee EuroGeographicsissa sen ohjelmista vastaavan päällikkönä ja vastasi ESDIN-projektista EuroGeographicsin osalta.
4.8.2011 11:31