Geoinformatiikan sanasto laajenee Inspire-termeillä
Kirjoittaja: Riina Kosunen, Sanastokeskus TSK, riina.kosunen[at]tsk.fi.
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2011)
Vuonna 2005 julkaistua Geoinformatiikan sanastoa täydennetään Inspire-käsitteillä. Sanaston toinen laitos ilmestyy toukokuussa 2011.
Maanmittauslaitoksen koordinoiman Inspire-verkoston työryhmä Paikkatiedon termit ja ontologiat on vuoden 2010 alusta saakka tehnyt työtä Inspire-direktiivin toimeenpanoon liittyvien käsitteiden määrittelemiseksi.
Työryhmän tavoitteena on ollut tukea direktiivin toimeenpanoa selkiyttämällä käsitteiden määritelmiä ja ohjeistamalla termien käyttöä. Sanastotyön pohjana on toiminut vuonna 2005 julkaistu Geoinformatiikan sanasto, jossa on määritelty paikkatietoalan peruskäsitteitä. Nyt käynnissä olevassa hankkeessa Geoinformatiikan sanastoa on täydennetty Inspire-toimeenpanossa tarpeellisilla käsitteillä, joten sanaston uusi laitos sisältää aiempaa enemmän muun muassa metatietoon, paikkatietopalveluihin, paikkatiedon mallintamiseen ja tietotuotteiden määrittelyihin liittyvää käsitteistöä.
Hankkeen tuloksena syntyneestä Geoinformatiikan sanaston toisesta laitoksesta järjestettiin maaliskuussa 2011 lausuntokierros, ja tätä kirjoitettaessa työryhmä on käsittelemässä sanastosta saatua palautetta.
Tavoitteena viestinnän helpottaminen
Geoinformatiikan sanaston uuden laitoksen laatimisessa on käytetty terminologisen sanastotyön standardisoituja menetelmiä. Näitä menetelmiä noudattaen on selvitetty käsitteiden sisältö, käsitteille on kirjoitettu loogiset, käsitteiden välisiä suhteita ilmentävät määritelmät ja annettu termisuositukset suomeksi ja muilla kielillä.
Geoinformatiikan sanastossa on esitetty termitietueina ja käsitekaavioina yli 210 käsitteen tiedot. Käsitteille annetaan määritelmät, suomenkieliset termisuositukset ja termeille ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
Sanaston ensisijaisena kohderyhmänä ovat Inspire-direktiivin täytäntöönpanosta vastaavat ja siihen osallistuvat tahot niin julkisessa hallinnossa kuin yksityisellä sektorillakin. Sanasto palvelee myös muita paikkatietoalan käsitteitä ja termejä tarvitsevia sekä tiedottajia, kääntäjiä ja tulkkeja. Sanaston tavoitteena on yhtenäistää Inspire-direktiivin täytäntöönpanoon ja muuhun paikkatietoalan toimintaan liittyvien termien käyttöä ja tätä kautta helpottaa viestintää ja tehostaa organisaatioiden toimintaa.
Palvelua ihmisille vai koneille?
Inspire-direktiivissä ja siihen liittyvissä toimeenpanosäännöissä on keskeisille käsitteille annettu määritelmiä. Ne eivät kuitenkaan aina riitä avaamaan käsitteiden sisältöä. Esimerkiksi käsitteestä pyyntö on komission asetuksessa 976/2009 todettu, että se on ” Inspire-verkkopalvelun yksittäisen toiminnon yksittäinen pyyntö”, mikä ei asiaa tuntemattomalle kerro paljonkaan. Sanastoprojektissa käsitteen sisältö selvitettiin ja käsite määriteltiin toteamalla sen yläkäsite (’tietokoneen suorittama toimenpide’) ja lisäksi käsitepiirteet, jotka ovat pyynnölle ominaisia ja erottavat sen muista tietokoneen suorittamista toimenpiteistä:
pyyntö; palvelupyyntö
sv förfrågan
en request; service request
toimenpide, jonka avulla tietokone tai ohjelma antaa toiselle tietokoneelle tai ohjelmalle tiedon siitä, mikä toiminto jälkimmäisen tulisi suorittaa
Joissakin tapauksissa säädösmääritelmässä käsitteen sisältö jätetään – kenties tarkoituksellisesti – tulkinnanvaraiseksi. Esimerkiksi Inspire-direktiivissä käsite paikkatietopalvelu on määritelty ”toiminnoksi, joka voidaan suorittaa käsittelemällä paikkatietoaineistojen sisältämiä paikkatietoja tai niihin liittyvää metatietoa tietokonesovelluksen avulla”. Lukija saa arvailla, tarkoitetaanko tällä tietokonesovellusten toistensa palvelemiseksi suorittamaa toimintaa vai sovellusten avulla ihmiskäyttäjille tarjottavia palveluita.
Sanastohankkeessa paikkatietopalvelulle annettiin määritelmä ”palvelu, joka on tarkoitettu paikkatietojen esittämiseen, luovutukseen, käsittelyyn tai muuntamiseen”, ja sitä täsmennettiin huomautuksella ”Paikkatietopalvelut ymmärretään myös ihmisille tarkoitetuiksi, ei ainoastaan tietokoneiden tai sovellusten välisiksi, palveluiksi.” Lisäksi paikkatietopalvelukäsitteiden välisiä suhteita selkiytettiin käsitekaaviolla (ks. kaavio Paikkatietopalvelut), jossa palveluiden jako tietokoneille ja ihmisille tarkoitettuihin on esitetty omassa haarassaan.
Ontologia auttaa tiedon löytymisessä
Kun Geoinformatiikan sanasto on saatujen lausuntojen käsittelyn jälkeen viimeistelty ja julkaistu, Paikkatiedon termit ja ontologiat -hankkeen työ jatkuu Inspire-direktiivin paikkatietoteemoihin liittyvien tietotuotteiden kuvailuun tarvittavien käsitteiden ontologisoinnilla.
Ontologiat ovat järjestelmiä, joissa on tietoa käsitteistä ja niiden välisistä suhteista tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Ontologiat ovat olennainen osa semanttista webiä, ja niiden tarkoituksena on auttaa tiedon kuvailussa ja löytämisessä. Ontologiaa voidaan hyödyntää asiasanaston tavoin niin, että kun käyttäjän tarvitsee kuvailla jokin internetissä saatavissa oleva paikkatietoaineisto, hän voi poimia tarvitsemansa asiasanat ontologiasta. Ontologiasta voi varmistaa, mitä asiasanaa suositellaan käytettäväksi (esimerkiksi mieluummin termi rajapintapalvelu kuin Inspire-direktiivin käännöksessä käytetty verkkopalvelu).
Ontologian avulla saadaan myös valittua asiasanoitukseen oikea käsite, esimerkiksi haluttu geometria-käsite, sen mukaan, tarkoitetaanko geometriaa tieteenalana vai paikkatietokohteen muotoa kuvaavana tietona (geometriatietona). Käyttäjä näkee ontologian hierarkianäkymästä kummankin geometrian yläkäsitteet ja voi valita oikean käsitteen:
- ilmiöt
- tieteet
- matematiikka
- geometria
- henkiset tuotokset
- tieto
- paikkatieto
- geometria
Kun internetin hakukoneet hyödyntävät ontologioita, ne kykenevät esimerkiksi laajentamaan hakuja älykkäästi. Jos käyttäjä hakee sanalla verkkopalvelu, hakukone voi esittää hänelle haku-, katselu-, lataus- ja muunnospalveluita koskevia aineistoja, sillä ontologia kertoo hakukoneelle, että termi verkkopalvelu on rajapintapalvelun synonyymi ja että mainitut palvelut ovat yhdentyyppisiä rajapintapalveluita.
Paikkatieto-ontologiaan sisällytetään ensimmäisessä vaiheessa Inspire-direktiivin liitteessä I mainittuihin paikkatietoteemoihin (paikannimet, hallinnolliset yksiköt, osoitteet, kiinteistöt, liikenneverkot, hydrografia, suojellut alueet) liittyviä käsitteitä. Työryhmä kokoaa asiasanat, joita tarvitaan kuhunkin teemaan kuuluvien paikkatietotuotteiden kuvailuun. Mukaan valituista asiasanoista rakennetaan ontologia.
Syntyvän paikkatieto-ontologian pohjaksi on valittu Yleinen suomalainen ontologia (YSO), joka on Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) ontologisoitu muoto. Näin paikkatieto-ontologiasta löytyvät myös YSO:n asiasanat, ja niitä voidaan käyttää paikkatietoaineistojen kuvailussa varsinaisten paikkatieto-asiasanojen lisäksi.
Riina Kosunen (FM) on Sanastokeskus TSK:n terminologi. Hän on toiminut Paikkatiedon termit ja ontologiat -työryhmän vetäjänä ja sanastohankkeen terminologina.
Geoinformatiikan sanaston toinen laitos julkaistaan keväällä ja myöhemmin vuoden 2011 aikana Sanastokeskus TSK:n TEPA-termipankissa (www.tsk.fi/tepa).
Paikkatiedon termit ja ontologiat -työryhmä
Paikkatiedon termit ja ontologiat -työryhmän työhön ovat voineet Inspire-verkoston sähköpostilistojen kautta osallistua asiasta kiinnostuneet henkilöt. Työryhmän sähköpostilistalle kuuluu 131 henkilöä. Sanastotyöryhmän kokouksiin on osallistunut paikkatietoasiantuntijoita Geodeettisesta laitoksesta, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Maanmittauslaitoksesta ja Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulusta sekä terminologi Sanastokeskus TSK:sta. Ryhmän vetäjänä on toiminut Riina Kosunen Sanastokeskus TSK:sta, ja sen sihteeristöön ovat kuuluneet Riikka Kivekäs ja Reino Ruotsalainen Maanmittauslaitoksesta.
Lisätietoja: www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/inspire-verkosto/paikkatiedon-termit-ja-ontologiat
4.8.2011 11:29