Kynään koskematta
Kirjoittaja: Katri Isotalo, katri.isotalo[at]viestintaisotalo.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 2/2011)
Kulunut kevät oli ensimmäinen, jolloin Mauno Maanviljelijä saattoi jättää tukihakemuksensa täysin sähköisesti. Näin teki noin 20.000 viljelijää. Heistä yli puolet osallistui samalla kartta-aineiston päivittämiseen.
Viljelijöiden jokakeväinen tukihakemuskierros päättyi jälleen huhtikuussa. Noin kolmannes viljelijöistä haki tukea sähköisillä lomakkeilla, mikä on reilut kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.
Tähän asti tukihakemuksen on voinut jättää kokonaan sähköisesti vain, mikäli peruslohkojen rajoja ei ole tarvinnut muuttaa. Nyt tarjolla oli ensimäistä kertaa karttasovellus, jolla pystyi ilmoittamaan rajamuutoksetkin sähköisesti.
Korjaukset lisääntyivät
Maaseutuviraston Vipu-palvelu on viljelijätietojen selailupalvelu, jossa viljelijät voivat täyttää sähköisen tukihakemuksen, tarkastella omia tukihakemustietojaan ja karttakuvia peruslohkoista. Viljelijätukien sähköinen haku otettiin käyttöön keväällä 2009 koko Manner-Suomen alueella.
Palvelu täydentyi keväällä 2011 karttakäyttöliittymällä, jonka avulla viljelijä pystyy sekä korjaamaan peruslohkojensa rajoja että määrittämään niiden sisällä olevien kasvulohkojen pinta-alat entistä tarkemmin ja helpommin.
Viljelijä saa näyttöruudulleen saman aineiston, joka on tuen valvojilla ja muilla viranomaisilla eli Maaseutuviraston hankkimat uusimmat ilmakuvat ja peltolohkorekisterin tiedot.
EU:n asetuksiin perustuvaan peltolohkorekisteriin on tallennettu kaikkien pinta-alaperusteista tukea hakeneiden maatilojen talouskeskusten ja peruslohkojen sijaintitiedot sekä tunnistetietoja kuten peruslohkotunnus ja pinta-ala. Rekisterissä on noin 1 150 000 peruslohkoa. Rajaviivat on digitoitu ortokuvapohjalle, jonka pikselikoko on 0,5–1 metriä ja sijaintitarkkuus vähintään 2,5 metriä.
Sähköisesti tehtyjen rajaviivakorjausten odotetaan olevan paperikarttakorjauksia tarkempia, sillä kynällä paperitulosteelle piirretyn viivan alle jää helposti noin viisi metriä leveä maakaistale. Toinen 1:5000 mittakaavaisen paperikartan heikkous on mustavalkoisuus.
Sähköisellä kartalla yksityiskohdat näkyvät tarkemmin, joten odotettavissa oli enemmän ja yksityiskohtaisempia korjauksia. Näin alustavien tietojen mukaan tapahtuikin. Sähköisesti karttakäyttöliittymällä tehtiin 12 900 korjausta.
Mikäli rajaviivojen korjaus jää alle viiden aarin, korjaus lähtee käsiteltäväksi sellaisenaan. Käyttäjä saa tietoonsa, mikä on peruslohkon pinta-ala korjauksen jälkeen. Mikäli muutos on yli viisi aaria tai vaikuttaa naapurin rajaan, muutos lähtee ensin kuntaan tarkistettavaksi ja sen jälkeen lopullisesti digitoitavaksi.
Apuväline pinta-alamittaukseen
Karttapalvelu helpottaa myös kasvulohkojen mittaamista. ”Päiväkoti-ikäinen lapsikin osaa jakaa paperille piirretyn pellon saksilla kahteen lohkoon, mutta useimmilla paikkatieto-ohjelmistoilla lohkojen piirtäminen on ainakin perustyökaluilla todella kömpelöä. Vipu-palvelu tarjoaa nyt tähän työkalun”, kertoo suunnittelija Jukka Rahkonen maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tikestä.
Karttapalvelun avulla viljelijä voi määritellä peruslohkon sisällä viljelemänsä alueiden pinta-alat eli kuinka paljon lohkosta on vaikkapa ohraa ja kuinka paljon perunaa. Tätä varten ei enää tarvitse harppoa pellon poikki kontioissa.
Käyttäjä voi myös selailla palvelusta tilan tietoja koko siltä ajalta, kun tila on saanut maataloustukia.
Avointa koodia
Viljelijöiden karttapalvelussa lohkorajat luetaan avoimen lähdekoodin Geoserver-ohjelmistolla toteutetusta WFS-palvelusta, jota on laajennettu Tiken kehittämällä viranomaistasoisella käyttövaltuutusosiolla.
Kartta-aineisto oli jo aiemmin Tiken WMS-kuvapalvelimella. Palvelimen ylikuormituksen välttämiseksi taustakartta-aineisto jaettiin ennen tukihakemusten alkua kahdeksaan miljoonaan laattaan (tile), jossa kuvan tarkkuus on noin 2 metriä. Ilmakuva-aineisto jaettiin noin 30 miljoonaan laattaan, jossa tarkkuus on noin 0,5 metriä. Sovelluksella kuvaa voi lisäksi tarkentaa 25 senttimetrin tasoon. Tällöin kuva haetaan alkuperäisestä WMS-palvelusta.
”Ensimmäisen viikon aikana kuvia haettiin noin miljoona laattaa -tai tiiltä, kuten moni niitä kutsuu”, kertoo Jukka Rahkonen. Koko hakukierroksen aikana 256 x 256 pikselin kuvalaattoja haettiin yli kahdeksan miljoonaa. Ruuhkaisimpia olivat hakuajan viimeiset päivät, jolloin laattoja haettiin puoli miljoonaa päivässä.
Aineiston ”laatoitus” vei Tikessä noin kolmisen viikkoa. Suurin työ Jukka Rahkosen ja ohjelmistosuunnittelija Sampo Savolaisen mielestä oli kuitenkin OpenLayers-kirjastoon perustuvan selainpohjaisen käyttöliittymän rakentaminen.
Ennätysmäärä päivittäjiä
Huhtikuinen viljelytukihakemuskierros lienee yksi suurimmista karttapäivityksistä käyttäjämäärillä mitattuna. Käyttäjäoikeuksia oli tehty noin 40 000. Viljelijä ei kuitenkaan päivitä aineistoa suoraan tietokantaan, vaan muutosehdotukset digitoi tehtävään kilpailutuksella valittu urakoitsija, joka on vuodesta 2000 lähtien ollut Karttakeskus.
Viljelijä kirjautuu palveluun joko omilla verkkopankkitunnuksilla, HST-kortilla tai Maaseutuviraston antamilla tunnuksilla. Maaseutuvirasto loi alkuvuonna Vipu-käyttöoikeudet kaikille sellaisille yhden omistajan tiloille, joilla oikeuksia ei vielä ollut.
”Tunnistuksen on oltava aukotonta, sillä palvelussa käsitellään veroilmoitukseen verrattavia tietoja”, muistuttaa Sampo Savolainen. Uutta on, että viljelijä voi verkkopalvelun kautta valtuuttaa neuvojan tai asiamiehen täyttämään ja lähettämään hakemuksen puolestaan.
Tiken rajapintapalvelun ansiosta viljelijä voi tuoda tiedot Vipu-palveluun hakemuksensa pohjaksi käyttämänsä viljelyssuunnitteluohjelmiston kautta. Vaihtoehtoisesti hän voi täyttää lomakkeen alusta loppuun Mavin sivuilla.
”Viljelijöitä ei ole haluttu pakottaa valtion monopolijärjestelmän käyttäjäksi. Toisaalta, kenenkään ei ole pakko hankkia kaupallista ohjelmistoa”, perustelee Jukka Rahkonen.
Suosituinta sähköisten palveluiden käyttö on nuorten viljelijöiden keskuudessa. Viljelijöiden keski-ikä on kuitenkin noussut ja on uusimpien tilastojen mukaan 50,6 vuotta. Sähköisten palveluiden käyttäjämäärien kasvu tarkoittaakin, että hiireen tarttuvat yhä herkemmin myös varttuneet viljelijät.
4.8.2011 11:38