KuntaGML haastaa kunnat paikkatietoremonttiin
Kirjoittaja: Aleksi Leskinen, SITO
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2010)
KuntaGML:n käyttöönotto lähestyy. Suurimmat haasteet liittyvät osaamiseen ja organisaatiorakenteeseen.
Kuntien paikkatietoaineistot ovat keskeisessä roolissa tarkan tiedon tuotannossa, ja niiden tarve ulottuu yli kuntarajojen. Alueellisen käytön lisäksi kuntien paikkatietoja tarvitsevat monet valtakunnalliset toimijat kuten suuret johto- ja energialaitokset.
KuntaGML on Suomen Kuntaliiton perustaman paikkatietopalveluprojektin osahanke, jolla tähdätään kuntien paikkatietojen yhteiskäytön tehostamiseen yhtenäisen tietopalvelurajapinnan kautta. Harmonisoidun rajapinnan kautta kunta voi tarjota aineistojaan laajasti eri käyttäjille. KuntaGML nitoutuu osaksi eurooppalaisten INSPIRE- ja PSI-direktiivien paikkatietojen jaettavuudelle asettamia tavoitteita.
Rajapintamäärittelyn osalta hanke on jo valmistunut, ja tällä hetkellä edetään kohti käyttöönottovaihetta, joka on pääosin kuntien vastuulla. Vaikka KuntaGML-rajapinta mahdollistaakin yhtenäisen tavan siirtää tietoa, riittää kunnilla työsarkaa omien ympäristöjensä muokkaamisessa yhteiskäyttöiseen muotoon.
Käyttöönottohaasteiden kolmijako
KuntaGML:n käyttöönotto on kunnissa vasta alkutekijöissään, mutta jonkinlaista kuvaa palvelun käyttöönottoon liittyvistä haasteista voidaan jo hahmotella.
Tutkin diplomityössäni aihetta haastattelututkimuksena kuntien näkökulmasta ja jaottelin käyttöönottoon liittyvät haasteet kolmelle eri tasolle: osaamisen ja organisaatiorakenteen aiheuttamat haasteet, ohjelmistohaasteet ja aineistohaasteet. Nämä kolme tasoa ja niiden määrittely erilaisissa kunnissa on hyvinkin vaihtelevaa, eikä yhtenäistä määrittelyä pystytä tekemäänkään. Tämän vuoksi tasojen tarkastelussa tulee ottaa huomioon kunnan ympäristötekijät, joita ovat esimerkiksi kunnan koko ja sijainti sekä kunnan nykyinen yhteistyöaktiviisuus ja sen taso.
Strategisia valintoja
Tällä hetkellä kunnissa käytetään paikkatietoja vaihtelevasti. Osa kunnista on hyvin edistyneitä ja käyttää paikkatietoja runsaasti, kun taas osassa kuntia tehdään vain välttämätön, eikä sitäkään ehkä kovin usein. Lähtökohdat paikkatietojen yhteiskäytölle ovat siis varsin kirjavia. Haasteiden ylimmälle tasolle on sijoitettu osaamisen ja organisaatiorakenteen haasteet, koska se luo pohjan sille mitä osataan, pystytään ja halutaan tehdä.
Vähäisen paikkatietokäytön kunnilla on usein ongelmana kapea osaaminen ja paikkatietojen suppea käyttö. Käyttö saattaa rajoittua pakollisten karttojen ylläpitoon, eivätkä nämä välttämättä ole edes numeerisessa muodossa. Suurilla paikkatiedon hyödyntäjäkunnilla ongelmana voi puolestaan olla käytön hajautuminen useisiin itsenäisiin tahoihin, jotka tuottavat tietoa lähinnä omiin tarpeisiinsa eikä yhteiskäyttö toteudu. Selvittääkseen tämän kunnan tulisi arvioida ja dokumentoida paikkatietojen käyttöään sekä laatia paikkatietostrategia niin pitkälle kuin lyhyellekin aikavälille.
Toisella portaalla sijaitsevat ohjelmistohaasteet. Paikkatieto-ohjelmistojen valinnassa tulisi kiinnittää huomiota toimivan kokonaisuuden löytämiseen. Ohjelmistojen tulee tukea KuntaGML-formaattia ja pystyä käsittelemään aineistoja paikkatietona, eli yhdistämään rekisteri- ja sijantitiedot. Myös tiedonsiirron pitää olla toimivaa niin ohjelmistojen kuin tietoliikenneyhteyksienkin osalta.
Hallittua harmonisointia
Alimmalta haastetasolta löytyy periaattessa koko asian ydin – paikkatietoaineistot. Syy miksi aineistot ovat viimeisenä, on se että kahden edellä mainitun tason tulee olla kunnossa ennen laadukkaiden aineistojen hallittua hallintaa.
KuntaGML-näkökulmasta aineistojen suurin haaste on kokonaisvaltainen harmonisointi. Lähtökohtaisesti aineisto pitää harmonisoida vähintään KuntaGML-skeeman mukaiseksi, mutta aineistosta saatavan hyödyn maksimoimiseksi tulisi harmonisointiin panostaa laajemminkin. Tällä hetkellä kuntien aineistoissa on suuria eroja muun muassa aineistojen geometrisessa rakenteessa, metatietojen tasossa, kohteiden välisissä linkityksissä ja luokituksessa sekä ajantasaisuudessa.
Toinen aineistoihin ja harmonisointiin liittyvä haaste on kuntien käyttämä koordinaattijärjestelmä. KuntaGML ei tunnista kuntien omia erilliskoordinaatistoja, ja näitä käyttävillä kunnilla jo tämä aiheuttaa rajoitteen palvelun käyttöönotolle. Koordinaattijärjestelmän vaihto on kunnilla väistämättä edessä, joten samassa yhteydessä olisi hyvä yhdenmukaistaa aineistot KuntaGML:ää varten.
KuntaGML luo hyvät puitteet
Strateginen suunnittelu ja haasteellinen harmonisointi koordinaatistomuunnoksineen eivät välttämättä motivoi kuntaa ottamaan askelta KuntaGML:ää kohtaan – ainakaan kovin montaa. Helposti kunnissa herääkin kysymyksiä siitä, miksi järjestelmää pitäisi muuttaa, kun nykyiselläkin tullaan toimeen? Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunta kehittyy ja muuttuu ja paikkatietoja tarvitaan laajasti eri puolilta maata.
Kokonaisuudessaan KuntaGML luo hyvät puitteet yhteiskäyttöisten paikkatietojen jakelulle. On kuitenkin selvää, että käytännön toteutukseen tarvitaan selkeää ohjeistusta siitä mitä kunnissa tulee tehdä ja minkälaisella aikataululla.
INSPIRE-direktiivin toimeenpano on tärkeä asia, mutta sen vaikutukset alkavat näkyvä vasta pidemmän ajan kuluessa, sillä toimeenpano tapahtuu vaiheittain vuoteen 2019 asti. Kuntien oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti kunnissa, joissa on suunnitteilla kuntaliitoksia, olisi hyödyllistä samalla kertaa organisoida seudun paikkatiedot yhteiskäyttöisiksi ja KuntaGML:ään sopiviksi.
Koska loppujen lopuksi tähdätään paikkatietojen yhteiskäytön tehostamiseen, tulee KuntaGML:n käyttöönotossa huomioida myös aineistojen käyttäjien tarpeet: mistä KuntaGML-aineistot ovat saatavilla ja miten? Vuorovaikutteisuus ja yhteistyö eri tahojen välillä ovatkin avainsanoja.
Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Sito Tietotekniikka Oy:n paikkatieto-osastolla. Sähköposti: aleksi.leskinen[at]sito.fi
KuntaGML
KuntaGML hanke käynnistyi alkuvuonna 2007 ja se saatiin toiminnallisuuksien osalta päätökseen vuoden 2009 alkupuolella. Tavoitteena on tehostaa kuntien toimintaa ja laskea kuntien tuottamien paikkatietojen välittämisen kustannuksia sekä lisätä kuntien tuottamien tietojen hyväksikäyttöä.
Toiminnallisena tavoitteena on ottaa kunnissa käyttöön standardimuotoiset paikkatietopalvelurajapinnat ja mahdollistaa kaupallisten sekä viranomaisten järjestämien, kuntien tuottamaa paikkatietoa hyödyntävien tietopalvelujen toteuttaminen. Tällä hetkellä hankkeessa on meneillään käyttöönottovaihe, joka etenee vaiheittain kuntakohtaisten käyttöönottosuunnitelmien mukaisesti.
Lisätietoa: www.paikkatietopalvelu.fi
22.9.2010 09:10