Oletko kypsä ottamaan kaiken hyödyn irti paikkatiedoista?
Kirjoittaja: Jaana Mäkelä, Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2010)
Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämisryhmä julkaisee syksyllä kypsyysmallin, jolla organisaatiot voivat testata valmiuttaan paikkatietojen käyttäjinä. Tekeillä on myös selvitys paikkatietojen käytöstä.
Inspire-direktiivi tähtää paikkatietojen käytön tehostamiseen, viranomaisten yhteistyön lisäämiseen ja monipuolisten kansalaispalvelujen syntymiseen. Suomessa toteutetaan direktiivin vaatimuksia laajempi kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri, jonka hyödyntäjänä on koko yhteiskunta: julkishallinnon organisaatiot, yritykset ja kansalaiset.
Infrastruktuurin hyödyntäminen -työryhmän tehtäväksi on annettu paikkatietojen käytöstä saatavien hyötyjen ja niiden suuruuden arviointi, hyötyjen toteutumiseen vaikuttavien esteiden kartoittaminen ja keinojen löytäminen esteiden poistamiseksi sekä uusien paikkatiedon soveltamismahdollisuuksien ja -alueiden tunnistaminen.
Vuoden toimineen työryhmän yleisenä tavoitteena on ollut yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen konkreettisten tulosten avulla. Ryhmän vahvuutena ovat asiantuntijajäsenet, jotka edustavat monipuolisesti eri käyttäjäorganisaatioita. Ryhmässä on 22 jäsentä ja 21 organisaatiota: yrityksiä, kaupunkeja, ministeriötä, tutkimus- ja kehittämiskeskuksia sekä virastoja.
Suurin osa jäsenistä on osallistunut aktiivisesti kokouksiin, osa lukee Paikkatietoikkunasta ryhmän työn tuloksista. Oman osaamisen lisäksi työssä on hyödynnetty muissa Euroopan maissa tutkittua tietoa ja luotuja hyviä käytäntöjä. Kaikki uudet jäsenet, jotka haluavat kehittää oman organisaationsa tai yhteiskunnan valmiutta hyödyntää paikkatietoja, ovat tervetulleita mukaan toimintaan.
Ongelmina löytäminen ja saatavuus
Jotta paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamisesta saatavien hyötyjen laajuutta ja suuruutta voidaan tulevaisuudessa mitata, on kartoitettava nykytilanne. Suomessa ei ole tehty viime vuosina kattavaa selvitystä paikkatietojen käytöstä. Paikkatietoalan yhdistys ULI toteutti Ruotsissa vuonna 2007 kyselyn, jossa selvitettiin paikkatietojen hyödyntämistä julkishallinnon organisaatioissa. Koska kysely on monipuolinen ja helposti sovellettavissa Suomen olosuhteisiin, päätti ryhmä toteuttaa vastaavan kyselyn Suomessa keväällä 2010.
Lähes kolmelle sadalle organisaatiolle lähetetyssä kyselyssä kartoitettiin mm. paikkatietoja käyttävien työntekijöiden ja toimialojen määrää, paikkatieto-osaamisen kehittämistarpeita, paikkatietoaineistojen ja palvelujen hankintaa ja tarjontaa, paikkatietoasioiden strategista suunnittelua ja koordinointia, yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa sekä paikkatietojen käyttöä edistäviä ja hidastavia tekijöitä. Kyselyn tulokset julkaistaan syksyllä 2010. Tällöin voidaan myös verrata Suomen ja Ruotsin välistä tilannetta. Vastaava kysely tehdään yrityksille keväällä 2011.
Paikkatietojen hyödyntämisen esteiksi mainitaan yleisesti ulkoiset tekijät kuten paikkatietojen löytäminen ja saatavuus eli aineistojen hinnoittelu- ja lisensointikäytännöt. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamisen tarkoitus on nimenomaan näiden esteiden poistaminen.
Myös käyttäjäorganisaatioiden sisäiset esteet hidastavat paikkatietojen laajamittaista hyödyntämistä. Esteitä ovat mm. ”paikkatiedottomuus” eli ei tiedetä paikkatietojen käyttömahdollisuuksista ja -oikeuksista, osaamattomuus, paikkatietojen hajautettu hallinta ja paikkatietojen hyödyntämisen johtaminen.
Kypsyyttä voidaan arvioida ja kehittää
Organisaation valmiutta hyödyntää paikkatietoja voidaan arvioida ja kehittää paikkatietokypsyysmallin avulla. Työryhmä järjesti keväällä 2010 Kypsyysmalli-työpajan, jossa käynnistettiin paikkatietokypsyysmallin kehittäminen ja sisällön määrittäminen.
Kypsyysmalli valmistuu syksyn 2010 aikana. Paikkatietoikkunaan on tarkoitus luoda benchmarking-ympäristö, jossa organisaatiot voivat edellä mainitun kypsyysmallin avulla arvioida oman paikkatietokypsyytensä ja verrata sitä muiden vastaavien organisaatioiden kypsyystasoon. Näin saadaan jatkossa myös arvokasta tietoa siitä, miten organisaatioiden kyky hyödyntää kansallista paikkatietoinfrastruktuuria kehittyy. Benchmarking-sivusto on tarkoitus toteuttaa kevään 2011 aikana.
Haasteena konkreettiset toimet
Työryhmä on osallistunut aktiivisesti kansallisen paikkatietostrategian laadintaan kommentoimalla strategian yleisiä päämääriä ja ehdottamalla välitavoitteita ja toimenpiteitä päämäärien saavuttamiseksi. Strategian toteuttamisen tavoitteena on palvelujen ja päätöksenteon laadun paraneminen, toiminnan tehostuminen sekä uuden liiketoiminnan ja uusien palvelujen syntyminen kansalaisille.
Työryhmän uuden toimintavuoden suurimpana haasteena ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla parannetaan yleistä tietoisuutta paikkatietojen käytön mahdollisuuksista sekä edistetään paikkatietojen hyödyntämistä eri hallinnon aloilla ja liike-elämässä.
Kirjoittaja on Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen -ryhmän puheenjohtaja, sähköposti: jaana.makela[at]tkk.fi
Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen -ryhmän tehtävät:
- Paneutuu seurannan ja raportoinnin indikaattoreihin ja seuraa raportoinnin pohjalta paikka-tietoinfrastruktuurin tarjoamien aineistojen ja palvelujen käyttöä
- Kirjaa paikkatiedon hyödyntämisen esteitä ja etsii keinoja niiden poistamiseen.
- Pyrkii tunnistamaan paikkatiedon uusia soveltamismahdollisuuksia ja -alueita ja etsii keinoja hyödyntämisen laajentamiseen sekä infrastruktuurin tarjoamien mahdollisuuksien tunnetuksi tekemiseen.
22.9.2010 09:46