KRYSP luo pohjaa sähköisille kuntapalveluille
Kirjoittaja: Sari Putkonen, sari.putkonen[at]kolumbus.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2011)
Kunnat voivat nyt toteuttaa rakennetun ympäristön sähköiset palvelunsa aiempaa tehokkaammin. KuntaGML:n ja KRYSPin toteuttamat rajapinnat ja sähköinen työpöytä ovat käyttöönotettavissa.
”Tulevaisuudessa kuntapalvelut ovat sähköisellä pöydällä ja helposti asiakkaiden saatavissa.” Näin kuvailee maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Suomen Kuntaliitosta mahdollisuuksia, joita kuntien teknisen sektorin palvelujen sähköistäminen avaa tulevaisuudessa. Ennen kuin yksi yhtenäinen palvelutarjotin on todellisuutta, on otettava useita pieniä askeleita. KRYSP-hanke tukee tätä kehitystä. KRYSP tulee sanoista kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut.
Ensimmäinen askel matkalla kohti kattavaa kuntien sähköisten palvelujen toteutumista on jo päättyneessä KuntaGML-hankkeessa luotujen rajapintojen käyttöönotto.
Suomen Kuntaliiton tukemassa KuntaGML-hankkeessa tavoitteena oli lisätä kuntien tuottamien paikkatietojen hyötykäyttöä yhteiskunnassa. Keinona olivat paikkatietopalveluille tarkoitettujen rajapintojen ja tietopalveluiden määrittely ja toteuttaminen. KRYSP on suoraa jatkoa tälle hankkeelle.
”Nyt haasteena on saada kunnat ottamaan rajapinnat käyttöön. Hanke osti toteutettujen rajapintatoiminnallisuuksien käyttöoikeudet hankkeessa mukana olleille kunnille, sillä käyttöönoton kynnyksestä haluttiin tehdä mahdollisimman matala”, Holopainen kertoo.
Rasteriaineistot arkikäyttöön
KuntaGML toteutti asemakaava- ja kantakarttatietojen tietopalvelurajapinnat. Espoossa rajapinnat on otettu käyttöön ja kaupungin karttatuotannon vastuualueen vetäjä Mirja Metsälä kertoo, että heillä se on arkipäiväistänyt etenkin rasterikartta-aineiston käyttöä. ”Niitä käytetään muun muassa erilaisissa pehmo-GIS-hankkeissa, kuten Espoon keskuksen kehittämishankkeessa.”
”Voimme jakaa yhden ikkunan kautta tietoa niin kaupungin sisäiseen käyttöön kuin myös ulkopuolisille käyttäjille. Tiedonsiirto on aiempaa helpompaa. Säästämme ison työmäärän, kun meidän ei enää tarvitse lähetellä siirtotiedostoja”, Metsälä toteaa.
”Parhaillaan Espoossa selvitetään, voisiko Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY hakea automatisoidusti rajapinnasta seudulliseen perusrekisteriin liittyviä kohteita, kuten kaavayksiköitä”, Metsälä kertoo.
Ympäristö- ja opastiedot rajapinnoille
KRYSP-hankkeen tavoitteisiin kuuluu sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuden tuottaminen. Sen tulisi tarjota asumiseen, rakentamiseen ja muuttamiseen liittyviä tietoja ja palveluja viranomaisille, kuntalaisille ja yrityksille.
Sähköisten palvelujen tarjontaa pyritään kasvattamaan uusilla rajapinnoilla, jotka tulevat rakennusvalvontaan, ympäristötoimeen ja opaskartan tietoihin.
Rajapintojen mahdollistamat uudet sähköiset palvelut voivat olla esimerkiksi sähköinen rakennusluvan hakumenettely, mikä on jo todellisuutta Espoossa, sekä muiden maankäyttö- ja ympäristölupien sähköinen hakumenettely.
Tiedot sähköisellä työpöydällä
”Olemme joskus kuvailleet, että tavoitteemme on kaikkien asiakkaiden sähköistäminen”, Holopainen kuvailee Kuntaliiton päämääriä hankkeissa.
Asiakkaiden sähköistämisessä auttaa KRYSPin toteuttama sähköisen työpöydän määrittely. Työpöydältä on hakupalvelut kunnan ja valtion perusrekistereihin ja muihin tietojärjestelmiin sekä valittuihin tieto- ja dokumenttiarkistoihin. Järjestelmä on vuorovaikutteinen ja tarkoitettu kuntalaisen asiointikanavaksi kunnan tekniseen toimeen päin.
”Asiakkaan ei tarvitse tietää, mistä mitäkin tietoa pitää hakea. Kaikki tarvittavat tiedot saa omalla nimellä olevan työpöydän kautta”, Holopainen kuvailee.
Esimerkiksi Espoossa Teklan kehittämällä sähköisellä työpöydällä on palvelu rakennuslupien sähköiseen hakemiseen. Työpöytä on käyttöliittymä, jonka kautta kuntalainen saa rakennuslupahakemuksessa tarvittavat tiedot eri rekistereistä. Kaikki tieto, joka viedään työpöydälle, pysyy siellä ja on uudelleen katsottavissa ja päivitettävissä.
Kokoava tietopalvelu
KRYSP-hankkeen tehtävälistalla on myös kokoavan tietopalvelun määrittely ja toteuttaminen. Työ valmistuu lokakuussa.
Metsälä kertoo, että käytännössä kokoava tietopalvelu voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiedonhakija tekee verkkopalvelussa kartalle useamman kunnan alueelle aluerajauksen. Sen jälkeen hän kysyy haluamaansa tietoa palvelusta. Järjestelmä hakee halutut tiedot aluerajauksen sisällä olevien kuntien omista tietojärjestelmistä.
”Käyttäjän ei tarvitse soitella eri kuntiin ja kysyä tarvitsemiaan tietoja. Hän pääsee yhdestä ikkunasta hakemaan tietoja useamman kunnan tietovarastoista”, Metsälä selventää.
Tällä hetkellä kuntatiedot haetaan kuntien omista tietojärjestelmistä, jokaisesta erikseen. Kokoavassa tietopalvelussa ne haetaan kuntien tietojärjestelmiin rakennetuista rajapinnoista, jolloin yksittäisen kunnan käyttämällä tietojärjestelmällä ei ole väliä.
Entä seuraavaksi?
”Uusia rajapintoja tulisi toteuttaa. Vielä on paljon prosesseja, joita ei ole avattu. Näitä ovat muun muassa yleis- ja maakuntakaava sekä maanalaiset johdot. Kunnan muut toimialat ovat vielä kokonaan tämän ulkopuolella, vaikka kunnan budjetista suuri osa on kiinni näillä muilla sektoreilla”, Holopainen toteaa.
Tulevaisuuden haasteena on myös se, että kunnat saadaan laajasti ottamaan rajapinnat käyttöön. ”Nyt tätä ajatusta pitää aktiivisesti markkinoida ja myydä.”
”Lisäksi pitää luoda kestävä rahoitus- ja toimintamalli”, Holopainen painottaa. Tavoitteena on, että paikkatiedon ympärille kehittyisi liiketoimintaa. Toisaalta toivotaan paikkatiedon jakamisen liittyvää liiketoimintaa ja toisaalta paikkatietoa hyödyntävää liiketoimintaa. Suomen Kuntaliitossa ei nähdä, että veronmaksajien pitää maksaa paikkatiedon jakamisesta.
Mirja Metsälä Espoosta toteaa, että paikkatietotarjontaa pitää olla riittävästi, jotta syntyy markkinat ja saadaan maksavia asiakkaita. Lisäksi Metsälä painottaa kätevän ja helpon maksujärjestelmän aikaansaamista sekä sitä, että asiakkaalle on luotava työpöytä, jolla kaikki näyttää yksinkertaiselta. Asiakkaan ei tarvitse tietää, kuinka monta tietojärjestelmää kommunikoi keskenään tai kuinka monen rajapinnan kanssa asioidaan, jotta hän saa kuntarajat ylittävää tietoa valitusta aiheesta.
KRYSP - kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut
Hankkeen tavoitteena on toteuttaa ratkaisuja, joilla julkishallinto ja yritykset voivat tehokkaasti ja yhdenmukaisella tavalla käyttää hyväkseen kunnan tietovarantoja ja tietopalveluja.
KRYSPin visiona on, että kuntien teknisen- ja ympäristötoimen keskeiset asiointi- ja viranomaispalvelut ovat sähköisellä työpöydällä. Toisena päämääränä on palveluprosessien tehostaminen. Kolmanneksi tavoitteeksi on asetettu se, että kuntatiedot ovat muiden toimijoiden käytettävissä tietopalvelurajapintojen ja kokoavan tietopalvelun kautta.
Hankkeen keskeisiksi tehtäviksi on määritelty:
- uusien paikkatietorajapintojen toteuttaminen ja olemassa olevien ylläpito
- sähköisen työpöydän määrittely
- kokoavan tietopalvelun toteuttaminen.
14.10.2011 13:53