Tiedon jakelusta palveluiden kehittämiseen
Kirjoittaja: Kirsi Mäkinen, kirsi.makinen[at]maanmittauslaitos.fi
Artikkeli pdf-muodossa (Positio 3/2011)
”Teknisesti Inspire alkaa olla valmis. Politiikan puolella työtä on jäljellä enemmän”, sanoo Alessandro Annoni Euroopan komission tutkimuskeskuksesta JRC:stä.
Italialainen Alessandro Annoni johtaa JRC:n (Joint Research Center) Spatial Data Infrastructures -yksikköä, joka koordinoi Inspire-direktiivin teknistä toteutusta. Yksikkö mm. ylläpitää EU:n paikkatietoportaalin pilottiversiota ja seuraa kansainvälistä standardointia Inspiren kannalta.
Annoni vieraili kesäkuussa Turussa, missä hän piti GI Norden -konferenssin avauspuheenvuoron.
Asenteet kehityksen jarruna
Jotta tietoa voidaan jakaa tehokkaasti, tarvitaan yhtenäinen malli, johon tiedon jakaminen perustuu. Euroopan unionin alueella sen tarjoaa Inspire-direktiivi. Annoni tähdentää, että tiedon jakamisen ensimmäinen askel on tietopolitiikka, joka määrittelee yleiset periaatteet ja linjaukset. Vasta sen pohjalta voidaan tehdä käytännön ratkaisuja.
Usein kyse on asennemuutoksista. Monille tieto merkitsee valtaa ja siksi siitä ei haluta luopua. Tästä ajattelusta on päästävä eroon ja siirryttävä kohti avoimempaa tietopolitiikkaa, johon sisältyy tiedon avaaminen vapaaseen käyttöön. Annonin mukaan Inspiren toteutus voidaankin jakaa kahteen päätehtävään: tietopolitiikan kehittämiseen ja tekniseen täytäntöönpanoon.
”Teknisestä näkökulmasta katsottuna Inspire alkaa olla valmis”, Annoni toteaa. ”Merkittävä osa toteutukseen liittyvästä ohjeistuksesta on saatu valmiiksi, tai ainakin meillä on selkeä kuva siitä, mitä on vielä tehtävä. Politiikan puolella työtä on jäljellä enemmän.”
“On esimerkiksi kehitettävä uusia liiketoimintamalleja, joissa bisnes ei synny tiedon myynnistä vaan tiedon jalostamisesta palveluiksi ja palveluiden muodostamista ketjuista.” Annoni kertoo, että EU:ssa on valmisteilla tiedon jakamisen toimintasuunnitelma (Action plan), jolla halutaan vauhdittaa tiedon tehokkaampaa hyödyntämistä.
Pohjoismaat suunnannäyttäjinä
Hyvänä esimerkkinä Annoni mainitsee Norjan, jolla on pitkät perinteet paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisessä. Siellä yhteistyö perustuu yhteisiin sopimuksiin ja toimijat rahoittavat yhdessä infrastruktuurin peruspalvelujen kehittämistä. Kehitystä ohjaavat selkeästi määritellyt tavoitteet ja toiminnalla on vahva poliittinen tuki.
“Tämä malli sopii hyvin Norjaan ja Pohjoismaihin yleensäkin. Yhteiskunnan rakenteissa on kuitenkin eroja Euroopan maiden välillä. Siksi voi olla tarpeen luoda myös toisentyyppisiä toimintamalleja”, Annoni arvioi.
Inspiren täytäntöönpanon suurimpina haasteina Annoni pitää tietojen harmonisointia sekä teknisten määrittelyjen sitovuutta. Työ on jatkuvaa tasapainoilua sallivan ja sitovan ohjeistuksen välillä. Tehdäkö toteutusohjeista tiukkoja ja yksityiskohtaisia vai joustavampia ja valinnanvaraa antavia?
Inspiren toteutusta käytännössä testannut ESDIN-projekti ehdotti loppuraportissaan Euroopan yhteisen peruspaikkatietojen viitekehyksen luomista. Sen toteuttaminen edellyttäisi karttalaitosten sitoutumista Inspiren minimikriteerejä tiukempiin vaatimuksiin.
ESDIN-projektin havainnot eivät ole Annonille yllätys. ”Jäsenmaat eroavat toisistaan paljon sekä organisaatiorakenteeltaan että tekniseltä valmiudeltaan. Jotta kaikki maat saadaan toteutukseen mukaan edes jollain tasolla, on tehtyjen määrittelyjen sovittava kaikille. Siksi toteutukseen on pitänyt jättää vapausasteita.”
Inspiren opit talteen
Annoni on osallistunut Inspire-direktiivin kehittämiseen alusta lähtien. Hän aloitti JRC:ssä vuonna 1997 työskenneltyään sitä ennen yritysmaailmassa kaukokartoituksen ja ohjelmistokehityksen parissa.
Julkishallintoon Annoni siirtyi, koska hän halusi suunnitella asioita pidemmällä tähtäimellä kuin mihin yritysmaailma antoi mahdollisuuden. ”Yritystoiminta oli muuttunut yhä nopearytmisemmäksi. Vielä 1980-luvulla yrityksissä oli paremmat mahdollisuudet pitkäjänteisiin kehityshankkeisiin. Nykyään markkinoita on seurattava herkeämättä ja niiden kehitykseen reagoitava välittömästi.”
Annonin mukaan yksi Inspiren ansioista on kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen. Inspiren toteuttaminen on verkottanut tuhansia asiantuntijoita eri maista ja luonut uusia kansainvälisiä ja kansallisia yhteisöjä. Se on tarjonnut erinomaisen tilaisuuden kansainvälisten paikkatietostandardien testaamiseen ja antanut arvokasta tietoa standardien toimivuudesta ja mahdollisista korjaustarpeista.
Vaikka Inspire alkaa olla teknisesti valmis, kehitys ei pääty tähän. “Inspiren alkuperäinen visio ei enää kaikilta osin vastaa toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia”, Annoni toteaa. Tärkeimpinä muutosvoimina hän mainitsee yritysmaailman kasvaneen roolin, sosiaalisen median ja teknologian muutokset. “Google, Microsoft ja muut isot kansainväliset yritykset ovat tulleet vahvasti mukaan paikkatietobisnekseen. Sosiaalinen media ja verkostot yhdistävät ihmiset globaalisti. Älypuhelimet, sensoriverkot ja pilvipalvelut puolestaan muuttavat teknistä toimintaympäristöä.”
Seuraavan sukupolven paikkatietoinfrastruktuurissa huomio on sovelluksissa, jotka hyödyntävät infrastruktuurin tarjoamaa tietoa. Infrastruktuuri luo perustan, jonka varaan sovellukset rakennetaan, mutta se pysyy käyttäjältä piilossa – eikä edes kiinnosta käyttäjää.
Sovellusten merkityksen kasvaessa yritysten panos infrastruktuurin kehittämisessä ja hyödyntämisessä lisääntyy. Annonin mukaan se on tulevan kehityksen kannalta välttämätöntä.
Valmius luovuttaa tietoa jäsenmaista EU:n käyttöön on nyt olemassa. On mielenkiintoista nähdä, koska ja miten EU alkaa hyödyntää Inspiren mukaisia tietoja, ja millaisia palveluita yhteisten rajapintojen päälle syntyy.
ESDIN-projektin tuloksia esiteltiin Position numerossa 2/2011.
Spatial data infrastructures -yksikön verkkosivut http://ies.jrc.ec.europa.eu/SDI.
14.10.2011 13:34