Paikkatietojen käyttö Suomessa vuonna 2010
Kirjoittajat: Jaana Mäkelä, Aalto-yliopisto ja Katariina Hilke, Turun kaupunki.
Inspire-verkosto selvitti julkishallinnon paikkatiedon käyttöä.
Lähes jokaisella paikkatietojen kanssa tekemisessä olevalla henkilöllä on mielikuva siitä, miten paljon paikkatietojen hyödyntäminen on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan asiantuntijoiden välisissä keskusteluissa nousevat toistuvasti esille samat esteet, jotka hidastavat paikkatietojen kokonaisvaltaista hyödyntämistä.
Ruotsissa on jo 1990-luvun alusta lähtien kartoitettu systemaattisesti paikkatietoaineistojen ja paikkatietoteknologioiden käyttöä kyselytutkimuksien avulla. Maanmittauslaitos teki Suomessa selvityksiä paikkatietomarkkinoiden koosta 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Viimeiset tilastot on julkaistu Positio-lehden numerossa 4/2001.
Jotta arvio paikkatietojen käytön laajuudesta ja kehittymisestä Suomessa ei olisi pelkkien mielikuvien varassa, toteutti Inspire-verkosto viime toukokuussa kyselyn, joka suunnattiin julkishallinnon organisaatioille. WWW-kysely lähetettiin yhteensä kolmelle sadalle paikkatiedon tuottaja- ja käyttäjäorganisaatiolle, joista 86 vastasi kyselyyn.
Julkishallinto paikkatieto-organisaationa
Kyselyn perusteella lähes jokainen julkisen sektorin organisaatio on tekemisissä paikkatiedon kanssa. Kuitenkin useimmissa organisaatioissa vain pieni osa työntekijöistä käsittelee paikkatietoa. Noin puolet vastanneista ilmoitti, että heidän organisaatioidensa työntekijöistä alle viidennes työskentelee paikkatietojen parissa. Vastaukset koskevat yhteensä noin 130 000 henkilöä.
Paikkatiedon kanssa työskentelevistä eniten eli noin 40 prosenttia toimii tehtävissä, jotka koskevat paikkatiedon peruskäyttöä. Tällaista on esimerkiksi tiedon katselu ja yksinkertaiset analyysit. Noin kolmannes paikkatiedon parissa työskentelevistä työskentelee paikkatiedon tuotannossa ja joka viides käyttäjä on tiedon analysoija tai tiedon käsittelijä. Johdon osuus paikkatiedon käyttäjistä on melko vähäinen, alle 10 prosenttia.
Vain harvassa organisaatiossa on tehty paikkatietoasioita koskeva strategia. Vastaajista ainoastaan joka neljäs ilmoitti, että organisaatiossa on sovittu tai päätetty paikkatietoasioista sisältävästä strategiasta. Usein tämä on sisällytetty johonkin toiseen strategiaan, kuten it- tai ympäristöstrategiaan. Hyvin harvassa organisaatiossa strategia sisälsi esimerkiksi standardointiasioita. Jos organisaatioissa oli tehtynä paikkatietoa koskeva strategia, niillä oli virallisesti nimettynä ainakin yksi henkilö paikkatietoyhteyshenkilöksi tai -vastaavaksi.
Paikkatietoyhteistyö ja paikkatietojen hankinta
Lähes kaikki organisaatiot ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä toisten organisaatioiden kanssa paikkatietoaineistoihin ja -palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Useimmiten yhteistyötä tehdään tiedon hankinnan ja tiedon siirtojen parissa. Yhteistyöstä viidennes on tiedon tuottamiseen tai yhteisten palvelujen kehittämiseen liittyvää. Paikkatietoyhteistyöstä yli 80 prosenttia perustuu sopimuksiin.
Aineistoja hankitaan usealta eri sektorilta. Vastanneista 90 prosenttia ilmoitti hankkivansa aineistoja valtionhallinnolta. Organisaatioista huomattava osa, 70 prosenttia, ilmoitti tuottavansa itse paikkatietoaineistoja. Muita yhteistyökumppaneita aineistojen hankinnassa ovat suosituimmuusjärjestyksessä kunnat, suomalaiset yritykset sekä maakuntien liitot.
Vastaajilta kysyttiin myös niistä tavoista, joilla he haluaisivat saada paikkatietoa käyttöönsä. Suosituinta olisi saada ajantasainen tieto ladattua tarpeen mukaan itselle. Lähes yhtä moni eli noin kolme neljäsosaa vastaajista haluaisi ajantasaiset tiedot käyttöönsä suoraan tiedontuottajan sovelluksesta esim. rajapinnan kautta. Vain puolet organisaatioista haluaa tiedot varastoituna omalle palvelimelle tai tietokoneelle.
Paikkatietoa käsitellään sähköisesti
Organisaatioissa hyödynnetään ja käsitellään paikkatietoa useilla eri toimialoilla. Ei ole yllätys, että paikkatietoa käsitellään useimmiten teknisellä sektorilla. Jos paikkatiedon käsittelyä tarkastellaan eri toimialoilla, nähdään, että toimialasta riippumatta sitä käsitellään useimmiten sähköisessä muodossa.
Organisaatioissa on kuitenkin myös sellaisia toimialoja, joissa paikkatietoa ei ainakaan vielä hyödynnetä lainkaan. Kysymysasettelusta johtuen ei voida varmuudella sanoa, johtuvatko kielteiset vastaukset ainakin osittain siitä, ettei organisaatiossa ole kyseistä toimialaa.
Kyselyssä haluttiin tietää, miten eri ryhmiin tai INSPIRE-teemoihin kuuluvia paikkatietoaineistoja käsitellään. Tällaisia ryhmiä olivat esimerkiksi paikannimet, maankäyttö ja väestöjakauma-demografia. Riippumatta siitä mihin ryhmään aineisto kuuluu, yleisimmin aineistoa joko käytetään tai ylläpidetään.
Paikkatieto-osaamisen lisääminen
Organisaatioilta kysyttiin niiden tarpeesta kehittää paikkatieto-osaamistaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Lähes kaikki vastasivat myöntävästi. Useimmilla on tarvetta kehittää osaamista ns. kehittyneen käytön osalta, eli oppia halutaan tiedon käsittelyyn, laskentaan sekä tiedon analysointiin. Seuraavaksi eniten osaamista kaivattiin peruskäyttöön eli tiedon katseluun ja yksinkertaisiin analyyseihin. Neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että johto tarvitsisi lisäkoulutusta paikkatietoasioissa. Tällä tarkoitetaan johtajien ymmärryksen lisäämistä paikkatiedoista ja niiden käytön hyödyistä.
Pääasiassa osaamista on suunniteltu lisättävän kouluttamalla olemassa olevaa henkilöstöä. Joillain osa-alueilla on suunniteltu myös ostettavan palveluita esimerkiksi tukitoimintoihin ja koulutukseen. Hyvin harva ilmoitti palkkaavansa uutta henkilökuntaa kasvattaakseen paikkatieto-osaamistaan.
Inspirea seurataan
Organisaatioissa seurataan melko hyvin Inspire-direktiivin kehitystä. Organisaatioista 73 prosentissa on nimettynä ainakin yksi henkilö, jonka tehtävänä on seurata Inspire-toimeenpanosääntöjen kehitystä. Kuitenkin vain noin puolella organisaatioista on nimettynä henkilö, jonka tehtävänä on vastata Inspiren toimeenpanosta. Lähes kaikki vastaajat näkivät paikkatietostandardit hyödyllisiksi, ja yli puolet oli sitä mieltä, että niistä on paljon hyötyä.
Paikkatietopalveluita kansalaisille
Kyselyllä haluttiin myös tietoa organisaatioiden paikkatietopalvelujen tarjoamisesta. Kaksi vastaajaa kolmesta tarjoaa paikkatietopalveluja Internetissä. Palveluista useimmat on suunnattu yksityishenkilöille. Viranomaisille, samoin kuin yrityksille suunnattuja, on noin neljännes kaikista tarjotuista palveluista. Pääosa tarjotuista paikkatietopalveluista on maksuttomia. Useimmin maksuttomia palveluja tarjotaan kansalaisille.
Organisaatioilla on suunnitelmissa lisätä paikkatietopalvelujen tarjoamista Internetissä. Vain viidennes ilmoitti, ettei tällaisia suunnitelmia ollut. Eniten oli suunniteltu yksityishenkilöille ja viranomaisille suunnattujen palvelujen tarjoamista. Kaiken kaikkiaan vastaajat pitivät paikkatietopalveluiden tarjoamista ulkoisille kohderyhmille hyödyllisenä. Kolmannes piti tätä jopa erittäin hyödyllisenä.
Esteet ja menestystekijät
Mitkä tekijät estävät paikkatietojen hyödyntämisen organisaatioissa? Lähes puolet vastaajista nimesi suurimmaksi esteeksi sekä henkilö- että taloudellisten resurssien puutteen. Toiseksi suurimmaksi esteeksi nousi osaamisen puute. Jotta henkilöstön paikkatieto-osaamista pystytään kehittämään, tarvitaan sekä ulkopuolelta ostettua koulutusta että sisäistä koulutusta. Osaamisen kehittäminen tarvitsee sekä taloudellisia resursseja että organisaatiossa jo työskentelevien paikkatietoasiantuntijoiden työaikaa ja panosta uusien potentiaalisten käyttäjien opastukseen.
Myös tiedon puute paikkatietojen saatavuudesta ja hyödyistä, asenteet, vanhat käytännöt sekä yhteistyön puute mainittiin sisäisiksi esteiksi. Viidesosa vastaajista nimesi paikkatietoaineistojen hinnoittelun hyödyntämisen esteeksi. Lisäksi aineistojen käyttöehdot sekä niiden laatu ja käytettävyys mainittiin hidastavina tekijöinä. Aikaisemmin kalliina pidetyt ohjelmistot eivät enää näytä olevan esteenä paikkatietotekniikan käytölle. Vain viisi prosenttia vastaajista piti paikkatieto-ohjelmistojen hinnoittelua esteenä. Palvelujen hinnoittelu on Suomessa kohdallaan, sillä vain yksi prosentti vastaajista arvioi palvelujen hinnan käytön esteeksi.
Innostunut ilmapiiri, työntekijöiden osaaminen ja aktiivisuus sekä hyvät yhteistyösuhteet niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin mainittiin edellytykseksi paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen menestyksekkäälle käyttöönotolle. Pitkäjänteinen koordinoitu kehittämistyö, jossa helpotetaan paikkatietoaineistojen saatavuutta ja luodaan hyviä työvälineitä käyttäjille, lisää hyödyntämistä. Useissa vastauksissa todettiin lisäksi, että organisaation johdon tuki on edellytyksenä paikkatietojen hyödyntämisen lisäämiselle.
Mitä hyötyjä paikkatietojen ja paikkatietopalveluiden käyttöotosta vastaajat ovat saaneet? Taloudellisia säästöjä saavutetaan, kun työ sujuu paremmin ja tehokkaammin. Monen vastaajan mielestä työ muuttuu myös mielekkäämmäksi. Päätöksenteko paranee, kun sen tukena on laadukasta ja kattavaa tietoa, joka saadaan yhdistelemällä ja analysoimalla paikkaan sidottua tietoa. Paikkatietojen hyödyntäminen edistää myös kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.
Yksityiskohtainen raportti kyselyn tuloksista valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä.
Jaana Mäkelä on Paikkatietoinfrastruktuurin hyörydyntäminen -ryhmän puheenjohtaja, sähköposti: jaana.makela[at]tkk.fi
Katariina Hilke työskentelee Turun kaupungin paikkatietokoordinaattorina ja on Paikkatietoinfrastruktuurin hyörydyntäminen -ryhmän jäsen. sähkäposti: katariina.hilke[at]turku.fi
16.12.2010 13:29